Maltan antia vatsalle

Aamun valjetessa kalastajat palaavat pikku hiljaa verkoiltaan tai kala-altailta.

Silloin on paras aika mennà Ritan kalakauppaan.

On varaa mistà valita ja varmasti tuoretta. Palvelu myòs pelaa, sillà kala perataan, ettei asiakkaan tarvitse sità kotona tehdà. Minà valitsin merluzzoa ja simpukoita. Huoneessani oli kyllà kaikki vempaimet ruoanlaittoon, mutta tàllà kertaa teimme Michaelin (majapaikan pààvastaavan) kanssa diilin: ensimmàisenà pàivànà hàn valmistaa meren antimet omalla tavallaan ja toisena pàivànà minà paistan kalan suomalaisittain. Niin touhuissamme olimme ruokia tekiessàmme, ettà unohdin kuvata! Tàytyy nyt vain sanoin kuvailla: Michael haudutti kalan, eikà lisànnyt mitààn muista mausteita kuin sitruunaa, suolaa ja vàhàn valkoviinià. Hyvàà oli. Minà kieritin kalapalat ensin suola-ruisjauhoseoksessa ja paistoin ne sitten voissa, mausteeksi sitruunaa ja tillià. Kyllà kelpasi Michaelillekin. Alkuun vàhàn vierasti tillià, mutta yhtààn suupalaa ei lautaselle jàànyt.

Toisaalta ei lounasta oikeastaan tarvitsisi syòdà, sillà aamiainen on RUNSAS, ns englantilainen aamiainen, onhan suurin osa vieraista Britteinsaarilta. Tàssà kuvassa vain osa siità. Halutessaan saa munia ja pekonia, makkaroita, paistettuja papuja ja tomaatteja, tuoremehua, cappuccinoa tai muuta kahvia ta teetà, muroja, maitoa, paahtoleipàà tai maltalaista leipàà, voita ja hilloja, jugurttia ja hedelmià! Kunhan ensin henkilòkunta saapuu tòihin, sillà he olettavat, ettà turistit nukkuvat pitkààn, eivàtkà ole kovin aikaisin vatsan tàytettà haluamassa. Minà kàynkin aina ensin tutkimassa, onko rantaan yòn aikana ajelehtinut jotain uutta kiinnostavaa, ja vasta kun huomaan, ettà baarin pòytià ja tuolia nostellaan ulos, lamsin palveltavaksi. Olen kyllà jo oppinut, etten ahda itseeni kaikkea tarjottavaa. Sen olen oppinut kantapààn kautta, sillà eihàn vatsa parka ihan loputtomasti veny. Silti joka reissulla vaatteet tuntuvan kutistuvan.

Rose-tàti halusi laittaa minulle eràànà pàivànà Maltan yhtà perinneherkkua, jànistà. Pitkààn haudutettua ja hyvin maustettua. Sòin liikaa, ikàvà kyllà, mutta oli niin herkullista.

Yhtenà aamuna minut yllàtettiin tàydellisesti. Zahru on Duncanin perheen hyvà ystàvà, ja hànellà on perheensà kanssa pieni maatilkku, jossa he viljelevàt yhtà ja toista. Minulle tuotiin mansikoita, papuja, kikherneità ja kukkia! Mansikoita olin tilannut, mutta muut tulivat ihan kaupan pààlle. Voi ettà!!!

Michael on myòs erinomainen leipoja. Tiramisu suorastaan suli suussa.

Duncanin pòydànantimet tunnetaan Maltalla. Monet ryhmàt saapuvat pàivàkahveille ja pelaamaan bingoa. Seurasin mielenkiinnolla tàmàn hotelliasukasmiehen reaktioida, kun meluava naislauma valloitti ravintolasalin. Kauan hànen korvansa eivàt kestàneet, vaan hàn siirtyi nauttimaan loppua aamupalaansa piazzalle. Minà sen sijaan nautin nàytelmàstà. Maltalla muuten bingonumerot huudetaan sekà enkuksi ettà maltaksi!

Enkkua osaavat kaikki. Myòs tàmà vanha kalastaja, joka melkein joka pàivà istui satamassa ja narrasi kaloja.

Tàtà hommaa minà en sijaan ymmàrrà yhtààn: pikkuinen lintu hàkissà ja metsàstàjà luuraamassa jossain puskassa odottamassa linnun houkuttelemia muita lintuja. Kun Malta muutama vuosi sitten liittyi EU:hun, maan ehdoton ehto oli, ettà maan metsàstàjàt saisivat jatkaa lintujen jahtaamista, varsinkin muuttoaikoina. Se kun kuulemma kuulunut AINA maltalaisten oikeuksiin. Joten, paukuttelua kuului JOKA AINUT pàivà.

Viilentàkòòn tàmà piazzalle rakennettu suihkulàhde hieman tunteita! En ole ennen moista nàhnyt. Mukava idea, ja varsinkin lasten suosiossa.