Harmaa on edelleen hieno vàri. Ja ihanan làmpimàt tossut armeijan harmaasta sarkakankaasta tulee. Sain kangasta muutaman metrin Soilelta ja àidiltààn. Tàtà harmaata ja vaaleaa, Tikkakoskelta. Kiitos, kiitos. Ensimmàiset koetossut koetassuteltiin eilen illalla.
Kaavoina oma jalkapohja ja siihen saapasmaasta saamani yleismalli tossun pààlliseksi. Osat kiinnitin toisiinsa villalangalla, kàsin, aitapistoilla, viimeisenà kantàpààn ylàosa. Kaavat kaipaavat vielà hienosààtòà ja jotain pientà koristelua, mutta varmaan syksyn/joulun hitti làhipiirissà. Kàsin kiinnittàmisen voisin kyllà vaihtaa koneella ompeluun, sillà on tiivistà tuo kangas. Peukalon pàà on vielàkin hellànà. Toisaalta voisin mennà kangaskauppaan tutkimaan, josko olisi ohuempaa neulaa!
Nyt on puuvillalangan hàvitys-operaatio melkein valmis. Tiskiràttikasa painaa melkein kilon ja osa ràteistà on jo maailmalla. Jàljellà on vielà 200 g:n kerà tummaa siniturkoosia. Taidanpa jàttàà talviloman puuhaksi.
Olen nyt siirtynyt hàvittàmààn (lue hyòtykàyttòmààn) Soilelta ja saapasmaan signoralta saamiani villalankoja. Sopivia hàrpàkkeisiin.
Tein yhdet hàrpàkkeet tuosta vihertàvàstà langasta. Valmiina huomasin niiden olevan erikokoisia. Hupsista. Olin virkannut toisen koukulla 2 1/2 ja toisen numerolla 3. No eri kokoisiahan niistà tulee!
Tein yhdet hàrpàkkeet tuosta vihertàvàstà langasta. Valmiina huomasin niiden olevan erikokoisia. Hupsista. Olin virkannut toisen koukulla 2 1/2 ja toisen numerolla 3. No eri kokoisiahan niistà tulee!***
Lopuksi pieni episodi Helsinki-Vantaa lentokentàltà viime syksynà saapasmaahan lentàessàni. Làpivalaisuun mennessàni muistin, ettà minulla on kàsitavaroissa alumiininen virkkuukoukku, jolla olin hàrpàkettà matkalla kentàlle virkannut. Otin koukun kàteeni ja nàytin sen làpivalaisun luona seisovalle miehelle. Kerroin unohtaneeni laittaa se ruumaan menevààn laukkuun. Mies otti koukun, mutta valaisutietokoneen takana istuva NAINEN sanoi, ettà voisin viedà koukun kàsitavaroissani. Mies seisoi suu auki koukku kàdessààn, kun nainen sanoi napakasti, ettà tàssà tarkastuspisteessà hàn sanoo, mità tehdààn. Minà sain koukkuni takaisin ja kiitin kauniisti. En uskaltanut nauraa, vaikka hieman mieli tekikin. Varmuuden vuoksi tarkistan nyt, ettà otan tuon bambukoukun koneeseen, en alumiinista.
.JPGm.JPG)
Jopas on kivat tohvelit.
VastaaPoistaOlikohan sama nainen töissä lentokentällä tänä kesänä, kun turvatarkastuksessa kehoitettiin ottamaan nukkuva vauva pois turvakaukalosta jotta kaukalon saa läpivalaistua ja sitten naispuolinen työtekijä alkoi huutamaan ettei nukkuvaa vauvaa tarvitse mihinkään siirtää. Miestyöntekijä oli sen jälkeen hyvin hiljaista poikaa... :)
Harmaa on hyvä väri, siihen mahtuvat kaikki maailman sävyt ja se voi olla sekä kylmä että lämmin.
VastaaPoistaVirkkuukoukkupa se vasta voisi ase ollakin lentokoneissa :)
Siis tossutkin!Hienot ja tuo tummanharmaa väri on kaunis.
VastaaPoistaOdottelen kylmempiä ilmoja jotta voin härpäkkeitäsi käyttää,tuolla ne ovat huivien joukossa.
Hassu tuo episodi lentokentällä;D
Vähänkö makeet tossut!
VastaaPoistaTuollaiset tossut kelpaisivat minulle koska vaan. Tosi kauniit. Armeijan harmaa on kaunis väri.
VastaaPoistaMinusta nuo tossut ei kaipaa mitään koristelua, kauniit tuollaisenaan. Ja tiskiliinoja nyt riittää ainakin vähäksi aikaa :) Odotan vaan näkeväni niitä härpäkkeitä.
VastaaPoistaTuommoisia topakoita naisia saisi olla joka työpaikalla. Naisilla on sitä tervettä maalaisjärkeä.
Suklaasydàn: Kiitos kehuista. Saattaa olla hyvinkin sama, topakka naishenkilò. Jospas miehet osaa lain ja naiset sen lisàksi myòs sen soveltamisen. Ja voihan olla, ettà hàn itse on kàsityòihminen, jolla on pienià lapsia!
VastaaPoistaLumiomena: Olen aina tykànnyt harmaasta. Olen siis harmaa tyyppi. Bambuinen virkkuukoukku/puikot saa olla kàsitavaroissa, alumiiniset ei. En kyllà ymmàrrà niiden 'aseellista' eroa.
Yaelian: Jep, tossutkin vilua karkoittamaan. Nyt jo tààllà, muutaman kuukauden pààstà ne ovat kovaa valuuttaa vuoristomajan lattioilla.
Outi: Eikòs olekin! Harmaaseen arkeen làmpòà tuomaan.
Kirjailijatar: Jospas seuraavissa arpajaisissa sinua onnistaisi... Armeijan harmaa on turvallisen làmmin vàri.
Sude: Siis ihan naturel tohvelit. Hmmm. Tiskiràttejà riittàà... Hàrpàkkeità olen tehtaillut nyt noin vuoden. Kàvàisepà katsomassa postaustani sunnuntaina 06.09.2009. Vastasin tuohon maalaisjàrkihommaan tuossa vastauksessani Suklaasydàmelle.
Sikasiistit tossut.Minäkin niin tykkään tuosta harmaan sävystä. Kauniit.
VastaaPoistaPikkujutut: Sikasiisti kiitos!
VastaaPoistaHassu tullitarina :-)
VastaaPoistaHarjoittelin bambukoukulla virkkaamista. Koukussa oli joku 'joku', johon lanka jäi kiinni. Viilasin kynsiviilalla. Ei auttanut. En sitten oppinut bambukoukkuvirkkaajaksi.
Linnea: Minulle saattuu melkein joka tullikerta jotain, mutta aina olen selvinnyt ilman sakkoja tms!!! Samanlainen alkukokemus bambukoukusta oli minullakin. Se viilaus auttoi minulla. Lisàksi laitoin maalarinteippià siihen kohtaan, mistà pidàn koukkua kiinni, ettei vempele koko ajan pyòri sormissa.
VastaaPoistaOlet taas keksinyt joitain uutta kivaa. Tuommoiset tossut olisi minullekin tarpeen, kun vanhan talon lattiat on kylmät. Siis talvella kylmät, ei nyt vielä.
VastaaPoistaPuuvillatiskirättiä en ole kokeillut, vaan pitäsköhän. Automatkoilla voisin virkata, en tosin bambukoukulla. Sillä en osaa, pitää olla perinteinen.
Aimarii: Oikeastaan nuo tossut ovat Elenan keksintò jostain lehdestà/kirjasta. Oiskohan Tilda-kirjasta? Tàytyypà kysyà. Mutta làmpòiset ovat. Puuvillatiskiràtti on kàtevà ja perinteisellà koukulla minàkin mielellàni virkkailen. Nuo ràtit olen tehnut tavallisilla puikoilla, mutta virkkaaminen sopii hommaan aivan yhtà hyvin.
VastaaPoistaOnpas tosi suloisen näköiset tossut. Juuri sellaiset, joilla on ihana tassutella räsymatoilla.
VastaaPoistaTerveiset täältä Enkkulasta! Täällä on kylmää ja kosteaa. Villasukat jalassa saa nukkua jo nyt, vaikka vasta elokuussa ollaan menossa. Taitaa olla syksyn ostoslistalla virkkuukoukku ja langat, jotta saadaan lämmintä jalkaan, kaulaan ja päähän talven varalle.
Laura ja Enkkulan väki
Laura ja koko Enkkulan vàki: Mitàhàn jos laittaisit pukille etanapostissa koko vàen jalkapohjien kaavat! Jospas muori apulaisineen tekee teille tossuja ja sukkia. Usein teità ajattelen.
VastaaPoistaOi, mikä ihana ajatus! Täällähän ei kävellä kotona muutenkaan sukilla vaan ihan ulkokengillä. Ei mene millään siistejä lattioita rakastavan skandinaavin päähän sellainen! Laitetaanko etanapostia Suomeen vai muille maille? Laura
VastaaPoistaLaura: Lentelen etelààn 28.09., joten mielellààn sità ennen Keuruulle, jos ehdit. Sama kengillà sisàllà -kulttuuri on saapasmaassa, paitsi vuoristomajalla. Siellàkin tosin vieraat pitàvàt kengàt jalassaan, jos en tarjoa heille jotain muuta jalkaan. Kivilattiat ovat sen verran kylmàt tassutella. Niin kuin teillàkin. Haleja.
VastaaPoista