Tämän vuoden satokausi on ollut antelias. Anteliaampi kuin naismuistiin. Mentiin torstaina systerin kanssa karpalosuolle. Ensin tuntui että hukkareissu. Ei karpalon karpaloa. Onkohan koko suolla mitään? Vai joko joku toinen oli ehtinyt ennen meitä?
Suopursuviidakon seassa, siellä täällä, piileskeli kuin lohdutukseksi jättipuolukoita. Ei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin edellisinä vuosina. Tai tänä vuonna muualla tärppimättäillä. TUOLLA NOIN. Mutta näitä jättejä ei tarvinnutkaan poimia kuin puolet ns normaalikokoisista.
Emme kuitenkaan vielä luovuttaneet karpaloidenkaan suhteen. Siirryimme suon toiselle reunalle. Kumppareitten alla kuului mielenliintoisia veden vonkumisääniä. Hyllyvää on suon reunat. On mukava, että on marjakaveri! Ja aivan lammen reunalla niitä sitten oli. Karapaloita. Isoja ja aivan kypsiä. Saimme nelisen litraa. Ei tämä suo ole koskaan minua pettänyt, sillä se on isäni perintö minulle. Siis karpaloperintö. Ihana perintö.
Kuvassa on sitten satokauden kunniaksi jättipuolukoita ja reilun kokoisia karpaloita. Erotattehan marjat toisistaan?
Oho, kuinka komeita puolukoita (vasemmalla) ja karpaloita (oikealla)! Ja komeita ruskaruusuja (ylhäällä) myös! ;-) Mukavaa lauantaita!
VastaaPoistaTunnistin, pikkusiskon tavoin.
VastaaPoistaTurvallista matkaa ja kiitos yllatyksesta, tsekkasin meilin vasta eilen :).
Pikkusisko: Komeita ovat puolukat. osa lähtee kokonaisina ilmojen halki. Samoin osa karpaloista. Kukkia tein eilen illalla lisää. Tykkään niistä kovasti. Hyvää lauantaita sinullekin.
VastaaPoistaPikkujutut: Kiitos toivotuksista. Marimekon sivuilla on niitä skortteja, joiden joukossa oli myös tuo Kanteleen kutsu. Tosin sinisenä versiona. Siellä oli myös Sanna Annukan kuvio Sampo. On taitava suunnittelija. Tykkään.
Enpä olisi tiennyt kumpi on kumpi;niin samannäköisiä ovat! Ja ihania nuo vaahteraruusut!
VastaaPoistaPuolukoita vasemmalla. Karpaloita oikealla. Turvallista matkaa!
VastaaPoistaYaelian: Eipä taida siellä päin noita marjoja 'elävänä' kasvaa. Ruusut ovat kauniita.
VastaaPoistaSatu.p: Kyllähän pohojosen likat marjat tuntee. Kiitos toivotuksista. Sullakin on kohta pakkaukset edessä. Sinne toivotan ennen kaikkea turvallisen turvallista oloa! Kireitä siimoja ja mahtavia kuvakulmia.
Mulla liittyy karpalosoihin mukavia lapsuusmuistoja. Meilläkin ne oli isän ja minun reissuja. Ei me paljoa saatu, mutta muuten oli kivaa. Syysruususi ovat upeita.
VastaaPoistaOuti: Suo on ihan omalaisensa maailma: karu ja jopa pettävä, jos ei ole suolla tottunut kulkemaan. Erittäin salaperäinen kaiken kaikkiaan. Kiitos ruusukehuista. Tykkään itsekin.
VastaaPoistaTotta maar marjat tunnistan. Omat karpaloni on vielä suolla, mutta kerään ne kyllä. Olen käynyt katsomassa, että niitä on.
VastaaPoistaMutta tänään teen vaahteranlehtiruusuja, sain sinulta idiksen, kuiva ne.
Voisikohan niitä kuivana laittaa ikkunoiden väliin?