Täällä, näitten valkoisten horsmien maisemissa minulla oli monella tapaa vauhdikas päivä tänään. Ajeltiin aamulla kaikessa rauhassa kohden päämääränä olevaa hakkuuaukiota vattukiilto silmissä. Yhtäkkiä taakse alkoi muodostua autojono. Onkos noikin menossa samalla aukolle? Vaan ralliautojahan ne olivat. The Ralley of Thousand Lakes/Jyväskylän ajot. Olivat testaamassa ajokarttoja. Siellähän me sitten vattupuskissa olimme ihan aitiopaikalla: Viuuhh! Auto 96. Viiiuuhh! Auto 87! jne. Siella se Kimikin kaasutteli. Heippa vaan ja onnea sunnuntain johdosta! (Ja pikaista paranemista Massalle!). Ei tarttenut meidankaan matkustaa Hungaroringille, vaan ihan vattupuskiin!
Ja saalista saatiin. Yhteensä n 12 litraa. Kolmeen aikuiseen. Piti ottaa ihan äitillekin menevä kattila avuksi, kun varsinaiset astiat loppuivat. En koskaan/milloinkaan/ikinä/kuuna kullan valkeana ole nähnyt pensaissa niin paljon vattuja. Suuri osa viela raakoja, mutta paljon jo tippumisvaarassa. Ja koska me ehdittiin korjata saalista vain minialueelta, huomenna uusiksi. Saavien kanssa! Siis sankojen. Nyt on sitten jo vattumehun teko edessä, sillä eihän tämmöiseen saaliiseen mitkään pakkaset riitä. On meidän taloyhtiössä onneksi kylmiö. Mietittiin, että josko otettaisiin mehumaija auton perään. Saisi marjat kaataa suoraan siihen. Mehustuisivat sitten kotimatkalla jo vähän. Mietittiin monelaisia ratkaisuja marjojen mehustamiseen jo paikan päällä tai ajon aikana. Oltiinkohan jo vähän väsyneitä?
Ja sitten vielä päivän pehmeä ylläri: Posti oli tuonut Ninan villasta Soilen kehräämää lankaa. (En tiedä, onko Ninalla blogia. ) Kiitos, kiitos, kiitos!!! Ja toinen vyyhti ihan vattuihin sointuvaa.Että oli hyvä päivä. Ja että nyt väsyttää. Ei tartte unihiekkaa tämä hamsteri. Jatkuu huomenna...
.JPGm.JPG)
Uskomaton vadelmataivas! Täällä pää raksuttaa paikkaa kuumeisesti; miehellä on mökki Jyväskylän ajojen maisemissa. Mutta valkoiset horsmat ovat silti näkemättä! Voi noita marjoja..
VastaaPoistaVoin vain kuvitella kiiltoa silmissasi.
VastaaPoistaRallia seurasin joskus paikan paalla kavereiden kanssa. Se oli varmaan hienoa, kun muuten hiljaisessa metsassa moykkasi kansaa ja valilla kiiti hurjaa vauhtia autoja nostaen suuria polypilvia. Lapsena sentaan oli kiva seurata autoja ja ajajia Kortepohjassa ihan elavalta. Ajot eivat itsessaan kiinnostaneet, silloinkaan.
Outi: Tänä vuonna vattuja on täällä Keuruulla joka paikassa. Just tultiin eiliseltä aukolta ja tämän päivän saalis n 30 litraa (kolmeen henkeen)!!! Aukolla oli neljä autollista poimijoita, ja varmaan kaikilla astiat täynnä. Silti minäkin pyörin siinä 50 metriä halkaisijalta olevalla alueella. Auton nokka vaan miehen mökkiä kohti.
VastaaPoistaElena: Osaat varmaan kuvitella kiiltoa. Katso päivän tulosta tuosta Outin vastauksesta. Oltiin reissussa yhteensa 8 tuntia. Selkään jo hieman koski, mutta ei haittaa. Saalis korvaa kaiken kivun ja säryn. Kohta alkaa mehumaija tehdä hommaansa.
Todettiin marjakavereiden kanssa, että ollaan nyt nähty/kuultu tarpeeksi ralliautoja. Meille riittää se huvi. Vattupuskissa oli myös paikallisia, jotka suhtautuivat ajoihin ihan myönteisesti. Kansainvälistä väriä kylälle.
No onpas sinulla mahtavat saaliit. Rouva Neuletikun kehräämä lanka on sievää.
VastaaPoistasatu.p: Saaliit ovat tosi mahtavat! Ja selkä kertoo sen myös!
VastaaPoistaLanka on sievää, niin kuin kaikki Rouva Neuletikun kehräämät.
Mikä saalis! Voin kuvitella metsästäjien tyytyväisyyden...
VastaaPoistaLinnea: Marjojen onnellisten omistajien hymy oli hyvin leveä! Vahinko vain, että pakastin jo nitisee liitoksistaan (on näet vielä niitä viime vuotisia), ja saalistuskausi luonnossa on vasta aluillaan.
VastaaPoistaOrivedellakin oli vattuja valtavasti! Siskoni oli ihan vihainen kun ei saanut kaikkia noukittua. Ei niita olisi saanutkaan, vaikka olisi tuonut 10 thaimaalaista marjanpoimijaa!
VastaaPoista