Aamukavelylla

Eilen aamukahvikavelytin naapurikylan kirpparilta loydettya pellavahametta ja Sardiniasta viime kesana kirpparilta ostettua Ikean tyynyliinaa. Tai siis mita niista on syntynyt: uusi kassi. Just semmoinen, jota olisin tarvinnut muutama paiva sitten. Silloin kun lampotila oli lahella farkkukelia. Eilen ei farkkuja voinut edes ajatella, piti etsia laukkuun sopiva kevyenkevyt hame ja pusero, silla laukkua piti ehdottomasti kavellyttaa. Tilkkuja on viela. Taytyy tehda toinen.

Tulomatkalla poikkesi kylan pesulaan. Kuva Monte Sorattelle pain. Siella se jossain aamuauteren keskella. klo 11.30, alkuasukasten aikaa.

Siis pesula keskiajalta. Vesi juoksee jatkuvasti, tuolta vuorilta. Ihan juomakelpoista. Pyykkareita ei enaa nay. Taitaa jokaisella olla kotonaan omat pesulansa. Isommat viedaan sitten naapurikylan 'oikeisiin' pesuloihin.

Pesulaan menin oikeastaan sen takia, etta ihmeitten aika ei ole. Taallakaan. Tuo savu nousee tietyomaalta. Joitakin vuosia sitten tuo vuoren rinne tulla tupsahti alas. Samalla tuli alas tien reunassa oleva jalkakaytava. Koko tie oli vahan aikaa poikki, mutta sitten se avattiin, puolittain. Punaisilla suojaverkoilla ja liikennevaloilla varustettuna. Tosin liikennevalot eivat toimi, eika kukaan niista koskaan valittanytkaan. Tien korjaamiseen saatiin rahaa melko pian, mutta alkaminen taalla on ihan oma taiteen lajinsa. Siihen kuluu aikaa ja tupakkaa. Nyt sekin ihme on nahty. Ovat olleet toissa jo KOLME paivaa. Vielakohan ovat tanaan paikalla?

Piazzan kappelin korjausta tehtiin viikon ajan toukokuussa. Siita asti tyot ovat kesken.

Parvekkeelta olen seurannut mielenkiinnolla yhta talorakennusmaata. Toukokuussa joka toinen paiva (suunnilleen) siella tapahtui jotain. Kesakuussa ei mitaan.

Kelloa ei taas oikeastaan tartte. Voi vain kuunnella ukkosta. Se on nyt alkanut parina paivana tasan klo 16.00 ja kestanyt nelisen tuntia. Siis ukkoskello aurinkokellon sijaan.