Kirja on hyvin mielenkiintoinen. Liikennevaloin siinä kerrotaan EU:n hyväksymistä lisäaineista E-koodeineen. Muutama vuosi sitten tutkin joidenkin käyttämieni ns kosmetiikkatuotteiden koodiston, ja täytyy myöntää, että parin käyttö loppui kokonaan. Samoin kaupan ruokahyllyjen tuoteselosteet kannattaa tutkia tarkoin, jos ei halua tietämättään myrkyttää itseään. Toisaalta, on myös hyviä lisäaineita, ne täytyy vain tietää. Kuitenkin kaiketinkin, kun itse laittaa ruoan alusta loppuun, eikä monia nuoruutta lupaavia kaunistusaineita hyllyilleen kerää, homma on ihan hanskassa.
Thermacellin tehoaineen käyttö on kriitikoiden mukaan luonnon moninaisuuden vaaratekijä. No, minäpä lähdin pyöräretkelle tutkimaan tienpenkkojen kasvillisuuden moninaisuutta. Olen aina näin juhannuksen aikaan ajanut yhden reitin hakien maljakkoon päivänkakkaroita. Tällä kertaa en löytänyt yhtään kakkaraa. Oli joko tasaiseksi ajettuja nurmikkoalueita tai sitten noita lupiineja. Ajelin myös matalahkon vesialueen ohi. Kohta joko lahti on ummessa, koska siihen valuu asutuksen peltojen hoitoaineita.
Kaikkea tätä olen nyt pyöritellyt mielessäni thermacellia katsoessani. Aion edelleen käyttää sitä, mutta en uimarannalla ennen kuin saan enemmän tietoa pralletriinista.
Onneksi näin matkallani myös muutakin. Lokin poikaset opettelivat uimista emolinnun rääkyessä varoitushuutoja valotolpan päällä. Kun menin lähemmäksi, lokki aloitti pelotuslennot yläpuolellani. Ymmärsin yskän! Lopulta löysin myös kaipaamiani päivänkakkaroita. Joskohan niitä löytyy sitten juhannuksena. Kaipaan muutenkin lapsuuteni kesien kukkaloistoa. Silloin luonto piti huolta omasta monimuotoisuudesta.