Ilmojen halki Fiumicinosta Helsinkiin ja kohti hiirenkorvia

Ilmaan Fiumicinosta. Ensin kaartelu Tyrrhenanmeren yllä. 

Hei, hei, kiviranta! Matkalaukussa noin kilon verran pikkuisia aarteita tuolta etruskien rannoilta.

Ylitettiin saapasmaan kaksi, tulivuorten kraatereihin syntynyttä järveä: ylempänä Bracciano Laziossa ja alempana Trasimeno Umbriassa. Suuntana siis Marche ja Adrianmeri.

Siellähän se meri jo näkyykin. Venetsiankin erotin kaukana, kaukana, mutta kuva siitä epäonnistui.

Sen sijaan Alpeista tuli muutama aika hyvä kuva. Silti livenä Alpit olivat huikaisevat, varsinkin kun luntakin vielä näkyi.

Tonava kiemurteli kohti Unkaria. Tunti oli lennetty. Sitten yläilmojen valtias peitti taivaan pilviin.

Vasta Saksan ja Baltian rajoilla taivas raottui.

Ja sitten - Suomen ensimmäiset saaret. Ihan silmänurkka kostui.

Kiinnittäkää turvavyöt jne jne jne. Sitten bussilla kohti Tikkurilaa... MUTTA, Vantaan bussit olivat lakossa. Siispä Finnairin bussilla Helsinkiin. Juolahti mieleen, että entäs junat? Ovatko ne lakossa? Eivät olleet, joten perillä kotona klo 22.10. IHANAA.

Ja ne hiirenkorvat olivat minua odottaneet, sillä vasta pari päivää sitten Keuruun korkeudelle oli koivuihin  puhjennut hento viherhuntu! Tämä kuva tänään iltapäivällä. IHANAA, IHANAA