Harvapa on matkustellut neljàn pàivàn ajan yòpaidassa halki Euroopan. Minàpà olen! Koska òtòkkàhyòkkàys oli tehnyt minusta niin herkkàhipiàisen, minun piti valita matka-asuksi mahdollisimman mukava lukki, joten valitsin mustat legginsit, musta-valkoisen Nanson yòpaidan ja mustan pitkàn paidan - ja kas kun olin ihan muodin huipulla! Ei painanut mistààn, ei puristanut mistààn. Olo oli iholle koko matkan ajan oikein mukava. Mità nyt ihan viimeisenà pàivànà minulle vàhàn vihjattiin, ettà autossa on jokin uusi hajuvesi!!! Siis hiki. Lohdutuksena voin sanoa, ettà tuoksu oli kahden eri ihmisen aikaan saamaa.
Matka Italia-Itàvalta-Tsekki-Puola-Liettua-Latvia-Viro-Suomi sujui milloin helteessà, milloin sateessa. Mutta erottuuhan sieltà sateen keskeltà Wienin IKEA!
Kavereita tien pààllà riitti. Tulivat rekat tutuiksi. Suomessa rekkakuskit tunnetaan herrasmiehinà, ja niin he olivat myòs koko 3300 kilometrin matkalla, paitsi Puolassa. Hui kauhistus, minkàlaisia kaahareita, ohittelijoita, kilpaa toistensa/pikkuautojen kanssa ajavia. Ja kun Puola on niiiiiiiiiiiiiiin pitkà maa, oli sydàn muutaman kerran kurkussa. Hyi, hyi heità!!!
Kaunotar pààsi katsastuksesta làpi ihan kevyesti. Innostuipa katsastusmies autosta niin, ettà alkoimme hieroa kauppoja. Siis Kaunotar on loistotyttò. Kunhan sienet ja marjat on poimittu, palataan asiaan. (Keuruulla on nyt siis kaksi katsastusasemaa. Ennen kàyttàmààni asemaa vaivasi lakko, niinpà tutustuin tàhàn uuteen M-katsastusasemaan. Kaunotar ja minà olimme palveluun erittàin tyytyvàisià. Suosittelemme.)
Ja kukas se siellà? Oivahan se toivottaa tervetulleeksi Keuruun torille. Minàkin toivotan kaikki lukijani torstaisin Oivan Lontoon bussille. Tervetuloa!***
Tàstà matkasta yòpaidassa halki Euroopan teen nyt sitten muutaman seuraavan postauksen, sillà kokemukset on talletettu làhes 400 kuvaan. Jos haluatte kysyà matkasta jotain, mità en hoksaa teille kertoa, yritàn vastata. Jos osaan.
