Kun minulle tànààn ehdotettiin uutta kohdetta kotiseuturetkeksi, olin heti valmis. La Madian (leipàlaatikko suomeksi) pizzaa evààksi ja auton nokka kohti...
.. Coscen vuorta ja sen kainalossa olevaa Vaconen kylàà. Hààmòttàà tuolla kaukana, kaukana. Kylà on aikoinaan ollut roomalaisten suosiossa, mistà muistona Quinto Orazio Flaccon (Horatiuksen) huvila.
Ehkàpà nàillà kivilattioilla lausuttiin aikoinaan , keisari Augustuksen hallitessa Rooman valtakuntaa, lentàvàksi lauseeksi tulleet sanat Carpe Diem. Horatiuksen oodeista. Suuri harmi vain, ettà tàmàkin historiallinen kohde on hoitamatta. Vain kyltti ja muutama kivi jàljellà.
Aivan villan raunioiden vieressà on maailman pienin ravintola, Solo per due. Sanamukaisesti vain kahdelle hengelle tarkoitettu ravintola.
Portti tiukasti kiinni. Ravintolaan on kuukausien tilausjonot ja hinnat hipovat taivaita. Siis ei meille. Me jatkoimme itse Vaconen kylààn. Kylàn nimi juontunee roomalaisten Vacuna -jumalattaresta, luonnon ja Sabinan suojelijasta.
Kylàn portin pielessà mies hoiteli kalliopuutarhaansa. Kaikesta nàki, ettà kasvit voivat hyvin hànen hoidossaan.
Kylàn parkissa valmisteltiin illan kylàjuhlia. Kylàssà asuu vain n. 270 asukasta, mutta varmaan tànà iltana vàkimààrà moninkertaistuu. Saapasmaalaiset rakastavat kaikenlaisia kylàjuhlia.
Kylàstà ovat upeat nàkymàt Sabinan pyhàlle vuorelle, Monte Sorattelle. Tuo kauimpana hààmòttàvà vuori.
Mummeli oli lounastauolla, mutta pienen siestan jàlkeen hàn varmaan taas istahti tuolille, kietoi essun vyòtàisilleen ja avasi ompelulippaansa.
Siesta ei pysàyttànyt tàtà tyòmaata. Miehet olivat remonttihommissa.
Kotimatkalla maistui jààtelò. En ole mikààn jàtskin suuri ystàvà, mutta tàssà maassa homma osataan. Appelsiini-porkkana-sitruunatòtterò kruunasi pàivàn retken.***
Olen alkanut pakata. Paljon pitàisi laukkuun mahtua. Paljon liinoja kirppikselle. Ja tietysti òljyà, oliiveja, juustoa jne. Maanantaina kierràn vielà kuvaamassa vuoristomajan maisemia nàin kesàn kynnyksellà. Kesàhàn tààllà alkaa vasta tiistaina, 21.06. Siis vasta alkaa, vaikka nyt on ollut jo useana pàivànà n 30 astetta. Mutta kun allakka sanoo, ettei vielà ole kesà, niin ei ole!!!
.JPGm.JPG)
Ihania kuvia, tunnelmia! Muistan vielä Firenzen pistaasijäätelön, oih!
VastaaPoistaIhania kuvia, tunnelmia! Muistan vielä Firenzen pistaasijäätelön, oih!
VastaaPoistaIhana retki taas, kannatti tarttua tilaisuuteen;D
VastaaPoistaPorkkanajätskiä olen täällä kerran maistanut,mutta porkkanamehua juon mieluummin;D
Samoihin aikoihin ollaan menossa Suomeen,ja minäkin pakkasin tänään!
Satu x 2: Tunnelmia tààllà piisaa, ja minà tykkààn pistaaseista, ilman jààtelòà!
VastaaPoistaYaelian: Tuo jàtski oli ihan hyvàà. Suomessa tavataan!
Aika fiini ravintola. Ei ihan jokapaivaiseen ateriointiin.
VastaaPoistaSiis tuo anonyymi olen mina. Jostain syysta blogisi ei hyvaksy minua vaikka kuinka monta kertaa tayttaisin google-tilini tiedot.
VastaaPoistaAnumorchy
Anu x 2: Ravintolaan mennessà ei saa miettià menoja, vaan sità, mità kaikkea voisi toivoa, elàvàstà musiikista làhtien. Bloggeri on tosiaan kummallinen. Oletko yrittànyt anonyymin?. Joskus se toimii paremmin kuin oman googlen kautta.
VastaaPoistaSiinäpä on pelargonioiden väriloistoa kerrakseen! Monenlaista purkkia ja purnukkaa, mutta silti niin yhteensopivaa. Taitavat nähdä etelässä paljonkin vaivaa somistaakseen kulkureittejä, rappusia ja parvekkeita.
VastaaPoistahelena
Italialaisissa kylissä istuu usein ihania mummoja tuolilla talon edessä, se on jotenkin niin liikuttavaa.
VastaaPoistaHelena: Varsinkin noissa keskiaikaisissa kylissà nàkee paljon kukkia ovien ulkopuolella, koska tilaa muuten on vàhàn, eikà tààllà harrasteta sisàkukkia niin kuin meillà Suomessa. Ja kyllàhàn tààllà ilmasto suosii kaikenlaista vljelyà. Minua viehàtti tuo tomaattirivistò tuossa yhdessà kuvassa.
VastaaPoistaAllu: Minun teki mieleni ihan jààdà katsomaan, minkàlainen kàsityòn tekijà tuoliin istuu. Ja koska tuoleja on useampia, kavereità mummolla varmaan on. Saapasmaassa ystàvià tavataan ulkona, piazzalla. Kotiin ei juuri kutsuta.
Hyvää matkaa koti-Suomeen! Kesä on täälläkin, ja hyttysiä!
VastaaPoistaRiitta: Kiitos! Odotan kovasti Suomen suvea. Istun taas varmaan koko ensimmàisen yòn kiikkustuolissa katsomassa yòtòntà yòtà. Ai vai hyttysià. No, minulla on lààkkeet mukana.
VastaaPoistaPorkkanajäätelöä, mielenkiintosta...
VastaaPoistaMä haluaisin isona (vanhana...) olla tuollanen mummo joka istuu oven pielessä auringossa ja virkkaa pitsiä. (Ja siis jossain Italiassa, Espanjassa, Portugalissa. Ei Suomessa, jäis pitsinvirkkauspäivät vähän vähälle näillä lämpimien kesäpäivien määrillä...)
Tai itse asiassa kun mietin ni mä haluaisin siihen aurinkoiselle seinänvierustalle pitsiä virkkaamaan jo nyt!
VastaaPoistaHilja x 2: Porkkana oli vain yksi kolmesta hyvàstà mausta. Tiedàtkòs mità, nuo seinanvierustat ovat usein varjossa, sillà aurinko on iltapàivàllà, siestan jàlkeen tààllà paahtava. Tuolia siirretààn sitten illan tullen toiselle seinustalle, kohti aurinkoa, jos mahdollista. Mutta aina on tilaa uudelle pitsinvirkkaajalle.
VastaaPoistaoi kiva paikka :)
VastaaPoistapärjääkö siellä muuten myös hyvin ilman autoa jos seikkailee vaan junalla?
SL: Junilla ei nàihin pikku kyliin pààse, eikà sunnuntaisin linja-autoillakaan, joten oma auto on aika vàlttàmàtòn. Arkisin linjurit kyllà kulkevat, mutta noihin kaukaisimpiin kyliin kovin harvakseltaan.
VastaaPoistaKiitos tunnelmista.
VastaaPoistaTäällä on ihan erilaista; harmaata ja sataa. Ja niitä hyttysiä. Ulos ei viitsi lähteä.
Mutta eiköhän se aurinkokin vielä ilmesty näkyville.
-seija-
Seija-systeri: Nyt on siis otettava kaikki irti tààllà auringosta ja hikihelteestà. Ilkiàisià tààllà kait on, mutta aloitin n viikko sitten taas antihistamiinikuurin, kun alkoivat tehdà liian kipeàà tuttavuutta. Vaikka siellà satais puukkoja ja puntareita, huomen iltana olen taas Keuruulla, sillà lakkojakaan ei tààllà ole nàkòpiirissà.
VastaaPoista