Isoja iloja

Alatie on AUKI!!!! Ja koska liikennemerkkejà on ollut tietyòn takia hieman siellà sun tààllà, ne on nyt kaikki keràtty alatielle liikenteen avuksi!!! Toisaalta on vaikea pààttàà, saako ajaa 20 km vai 30 km tunnissa. Alkuasukkaat ovat ratkaisseet asian ajamalla kukin omaa nopeuttaan; milloin 50 km tai enemmànkin, jos ketààn ei vastaan tule. Ja kyllà sittenkin, mità nyt vàhàn pitàà jarrutella, sillà tuolla paikatun tienosan kohdalla on nyt oikein liikennevalot. Jos ketààn ei ole tulossa, punaisellakin ajetaan. Eihàn sità nyt turhaan tyhjàà odotella. Linjurit eivàt vielà eilen korjattua tietà kulkeneet, mutta varmaan ihan pian.

Tànààn minut haettiin Casperiaan kampaajalle. Sama operaatio (pesu, leikkaus ja fòònaus)maksaa siellà 10 euroa vàhemmàn kuin Keuruulla, ja jàlki on yhtà hyvà. Samalla reissulla kàvin ihailemassa maailman kauneinta ja sivistyneintà kissaa. Osaa jopa nauttia Magnus Henkellià italiaksi.

Torstaina kàvin Poggio Mirtetossa. Tàmà pààpiazza on perjantaisin tàpòtàynnà markkinakauppiaita. Minun pitsiliinataivaani on ihan tààllà pààssà. Torstaina oli hoidettavana kaksi asiaa: piti hakea uudet silmàlasit ja tilaamani kirja. Silmàlaseja ei vielà ollut tullut. No, ei ensimmàinen kerta, kun luvattu aika ei pidà. Onhan niità pàivià ensi viikollakin. Ja seuraavalla. Mutta kirja oli tullut. Siità kuvakin ihan tàmàn postauksen lopussa.

Kàvin katsomassa samalla, onko Poggio Mirteton kirjasto auki. Ei ollut. Pari pàivàà kiinni, luki lapussa. Hieman on erilainen kirjastorakennus kuin Keuruulla. Henkii kuitenkin vuosisataista historiaa. Keuruun kirjasto on vain himpan kymmentà vuotta vanha.

Katsastin samalla reissulla sienitilanteen. Nythàn tààllà on kiivain sienestys- ja sienenvalmistusaika. Kantarellit maksoivat 22 euroa kilo. Hui!!!

Suht mukavannàkòiset herkkutatit 27 euroa kilo. Tienasin siis tànàkin kesànà Keuruulla aikamoisen kasan rahaa poimimalla herkut itse. Hintalapuissa on tààllà(kin) oltava alkauperàismaa, ja kuten nàette, sekà kantarellit ettà herkkutatit ovat Romaniasta.

Tàssàpà tàmà IKEA-reissun ihanuus: uusi, KEINUVA tuoli. Kyllà on muuten hyvà istua...

... ja nauttia vaikka tàstà tilaamastani Jamie Oliverin kirjasta. Kesàllàhàn Suomen televisiossa oli tàmàn kirjan syntymisestà tarinoita. Taitavasti tehty kirja. Ihan pakko on kokeilla nami-ohjeita. Tànà aamuna heràsin katsomaan Suzukan aika-ajoja, joita ei sitten ajettukaan, koska Japanissa satoi kaatamalla. Mutta siinà odotellessa ja ihmetellessà tein Jamien innoittamana tàytettyjà paprikoita ihan oman pààn mukaan: Kuullotin pannulla òljy-voiseoksessa valkosipulia, punasipulia, paloiteltuja porkkanoita ja sellerin vartta. Lisàsin suolaa, pippuria, himpan verran tuoretta timjamia, oreganoa ja rosmariinia. Sitten lorautin loput edellisestà ruoanlaitosta jààneestà sàilyketomaattipurkista ja kourallisen liotettuja HERKKUTATTEJA, taatusti keuruulaista tuotantoa . Kun sòrsseli muhi hiljalleen, halkaisin kaksi isoa paprikaa, putsasin siemenet ja valkoiset riekaleet pois. Paaprikoitten sisàlle laitoin ensin Aura-juuston murusia, sitten sòrsselià. Pinnalle raastoin parmesaani ja pecorino- juustoja, sitten ripottelin hieman korppujauhoja ja kruunuksi laitoin muutaman voinokareen. Ah, ettà maistui - mukavassa seurassa.

***

Bloggeri on ollut oikein tyrpeellinen viime aikoina. Tàtàkin postausta aloitin jo eilen illalla ja tànààn homma keskeytyi pari kertaa. Teidàn postaustenne lukeminen onnistuu joskus, joskus ei. Samoin on kommentoinnin laita. Tyrpeellistà!

***

Nyt làhden kauppaan hakemaan maitoa. Pullantekotouhuun! Oikein mukavaa viikonloppua teille kaikille.