maanantai 6. huhtikuuta 2009

Käsityömessut 1

Aivan aluksi lähetän lämpöisiä ajatuksia Italiaan. Siellä joutuu joskus kokemaan sen, että maakuori elää. Viime yönä naapurimaakunta Abbruzzo koki kaksi kovaa järistystä. Kuolleita ja kodittomia. Tuhoa ja pelkoa. Vuoristomajalta sinne on vain jokunen kymmenkilometrinen linnuntietä. Toinen Italiaa kohdannut järistys, onneksi vain minimuotoinen edelliseen verrattuna, on Ferrarin eilinen tohelointi Malesiassa. Hieman pelokkaana luin Gazzetta dello Sportin nettisivuja. MUTTA sepä ei syyttänytkään Kimiä tai Felipeä, vaan SCHUMIA, tallin varjostrategistia. Schuminkin jalkojen alla taitaa vavista. Olen edelleen Ferrari-fani. Nyt sitä kannustusta juuri tarvitaan. First I will send my warm thoughts to Italy. Sometimes you are in the middle of heavy earthquakes. Last night in the neighbour province Abbruzzo there were two hard quakes. Many dead and homeless people. Disaster and fear. My mountain village is only some tens of miles from there. The second disaster, mini one compared to the previous one, was the complete disaster of Ferrari yesterday in Malesia. I read in Gazzetta dello Sport that this time it was not Kimi's or Felipe's fault, but Schumi's!!! He gave the advice to choose the wrong tyres! But I am still a Ferrari tifosa. Especially now they need all support. Ja sitten Jyväskylän käsityömessuille. Määäää. And then to the Crafts Exhibition in Jyväskylä. Määää. Raijan Aitta on paikka, johon aion autoilla ensi kesänä. Jonain aurinkoisena kesäpäivänä. Mansikka-aikaan. Tuotteita tuliaisina. http://www.raijanaitta.fi/ I think I will drive to Raijan Aitta next summer. Some sunny day. When the strawberries are ripe. The products to take home. http://www.raijanaitta.fi/ Toisen kotimaisen retken voin tehdä Turkuun, käsineateljee Silkkisormiin. http://www.kasdesign.fi/ And then to Turku. http://www.kasdesign.fi/

Nuoret artesaaniopiskelijat takaavat luovuuden jatkumisen. Ihastuin noihin Maire Ahosen valkoisiin huoparinkuloihin. maire.ahonen@pp.inet.fi

The young students artesans garantee that the creative crafts have the future. I liked those white rings of Maire Ahonen. maire.ahonen@pp.inet.fi

Jokainen käsitöitä tekevä tuntee joskus/usein selkä- tai hartiakipuja. Tässä oiva apu. Olin niin ihastunut, että unohdin ottaa käyntikortin. Tietääkö joku teistä enemmän tästä tuotteesta?

Every one who makes any kind of crafts know the pains sometimes/often. This may help you.

Kotona tutkin mukaan ottamani käyntikortit ja tätä katsellessa olikin mukava mennä nukkumaan. http://www.popper.fi/

Huomenna jotain yleisempää messuilla eteen tullutta.

In the evening at home I looked all the business cards I took with me from the exhibition. This charming card helped me to smile before going bed. http://www.popper.fi/

Tomorrow I will tell something more about what I saw or felt.

7 kommenttia:

  1. Vasta nyt tiedän, kuinka vakava maanjärjestys kotikonnuillani on ollut. JOS olisin tiennyt yllä olevaa blogiani kirjoittaessani sen mitä nyt tiedän, en olisi Formuloista tai käsityömessuista kirjoittanut. Mutta en tiennyt. Ihan itkettää. Nyt pidän muutaman päivän tauon. Pitäkää kaikki hyvää huolta itsestänne ja läheisistänne.

    When I wrote today's posting I didn't know, how serious the earthquake in Abbruzzo was. If I knew I wouldn't have written about Formula or Crafts exhibition. I am crying now. Please take care of yourself and people near to you. I will not write for some days now. Hugs. Lissu

    VastaaPoista
  2. Nuo järistykset taitaa tullaa niin äkkiä ja arvaamatta ettei ihmiset osaa varautua. Pelottavaa.
    -seija

    VastaaPoista
  3. Tällä hetkellä, ma klo 20.40, La Repubblica uutisoi: 150 kuollutta ja 70 000 koditonna. Luvut eivät ikävä kyllä taida jäädä tähän. Maan tärinä Italiassa ei ole harvinaista, mutta tällainen katastrofi on harvinaisempaa. Tästä varoittanut seismologi leimattiin imbesillksi ENNEN viime yötä. Ei enää. Surullista, niin surullista. Lissu

    VastaaPoista
  4. Voimia sinullekin.

    En ole noin voimakasta jaristysta kuin Italian, kokenut, pienempia kylla mutta jo se tunne mika niista tuli oli ensikokemuksiski inhottava. Koska kaikki tuo on mahdollista taallakin, on asia ollut mielessani liiankin paljon.

    Jaksamista!

    VastaaPoista
  5. On vain niin avuton olo luonnon arvaamattomuuden edessä. Onneksi läheiseni ja ystäväni selvisivät tästä säikähdyksellä ja sänkyjen heilumisella sekä tavaroiden kolinalla. Naapurimaakunnassa suru on suuri. Kiitos että välität. Lissu

    VastaaPoista
  6. Löysin blogisi Pikkujutun blogin kautta. Itse olen ollut parissa pienissä järistyksissä (talo tärisi, tavarat vähän lenteli)ja se vaikka sekin oli peloittavaa, ei voi edes kuvitella millaista on kun noin paha järistys tapahtuu.Täälläkin on kirjoitettu, että se voi tapahtua milloin vain,koska myös osa Israelia on mannerlaattojen päällä.Luin tuosta varoituksia antaneesta seismologista;miten surullista että häntä ei otettu tosissaan, ennenkuin oli liian myöhäistä. Täältäkin päin oli monta opiskelijaa kaupungin yliopistossa, ja yhtä heistä etsitään yhä asuntoloiden raunioista.Paljon voimia!

    VastaaPoista
  7. Yaelian: Kiitos välittämisestä. Välimeren alue on seismisesti epävakaista seutua - edelleen. Viimekään yö ei jää viimeiseksi tähän jaksoon, ikävä kyllä. Israel on todella samalla laatalla. Niin paljon kuin nyt olen Italiassa asunutkin, en siellä ole kokenut pientäkään maanjäristystä. Sen sijaan Maltalla olen herännyt sängyn pomppimiseen ja siihen, että pienoistsunami nosti meriveden muutaman sentin päähän majapaikkani rappusista. Voi kun opiskelija löytyisi vielä hengissä. Ja kaikki ne muutkin, jotka vielä raunioissa ovat. Italian lehdissä keskustellaan nyt siitä, olisiko jotain voinut ennakolta tehdä. Toisaalta jälkiviisaus on viisauksista suurin. Kuitenkin oppia voi ottaa, sillä eihän tämä viimeinen katasrofi siellä ole. Vaikka muualla maailmassa tapahtuu vielä kauheampia luonnonvoimien jylläämisiä, kun ne hipaisevat läheltä, silloin nousee tunteet pintaan. Seuraan muuten blogiasi, varsinkin sen ruoka-antia. Hyvää pääsiäistä. Lissu

    VastaaPoista