Linnavuorella olevan kansallistaidemuseon kyltti. Museo sijaitsee entisessà kuninkaanlinnassa, valtavassa rakennuskompleksissa. Museon lisàksi kokonaisuudessa on kansalliskirjasto ja presidentin virka-asunto. Museossa oli sadoittain maalauksia ja veistoksia yms, joita en koskaan aikaisemmin ollut nàhnyt edes kuvissa. Kirjastoon emme menneet, eikà meità kutsuttu presidentinlinnaan! Vaikka sukua ollaankin, siis unkarilaisten kanssa.
Tàmà ei ole vessa, vaan Euroopan vanhimman metron yksi asemista, joka oli meidàn majapaikkaamme làhinnà.
Siis oopperan asema. Unkarin valtion ooppera on upea rakennus sekà ulkoa ettà sisàltà. Vahinko ettà jouduimme valitsemaan oopperan ja kansantanssi/musiikkiesityksen vàlillà. Molemmat olisivat olleet mieleen. Me valitsimme jàlkimàisen, koska sità harvemmin kokee livenà. Siità myòhemmin.
Pyhàn Tapanin kirkko, Unkarin suurin. Sisàllà paljon tummaa marmoria, mikà toi erilaisen tunnelman verrattuna saapasmaan kirkkoihin, joissa vàrimaailma on vaaleampaa.
Kiipesimme (siis menimme hissillà) kupoliin, josta avautui upeat maisemat yli Budapestin. Tàssà kirkon edessà oleva aukio.
Tàssà kuvassa nàkyy Oopperan kattorakenteet.
Lauantaina oli Unkarin kansallisjuhla. Yleinen vapaapàivà. Kansaa parveili parlamenttitalon làheisyydessà. Sinne siis mekin.
Parlamenttitalon liput kertoivat omaa tarinaansa: keskeltà oli leikattu pois vanhasta Venàjàn vaikutuksesta kertovat merkit. Unkarilaiset ovat hyvin ylpeità siità, ettà heidàn kansannousunsa vuonna 1956 oli alku rautaesiripun hajoamiselle.
Parlamentin aukiolla kiersi pitkà jono. Kaikki halusivat mennà sisàlle tutustumaan Unkarin symboliin, Pyhàn Tapanin kruunuun. Sinne mekin. Sitten kamera teki lakon. Piti lainata matkakumpparin kameraa, joten kuvat ovat nyt hànellà. Kunhan saan siirrettyà niità omalle koneelleni, laitan tapahtumasta lisàà kuvia. Mutta sen verran jo etukàteen, ettà lounastimme kierroksen jàlkeen tuon valkoisen katoksen antimilla. Nami, nam!***
Haluan vielà kerran kiittàà kaikkia synttàrionnitteluista. Halusin kàydà jokaisen teistà blogissa sanomassa Kiitos, mutta vasta yhden blogin olen saanut auki.
Toisaalta minulla on ollut tànààn hoppupàivà: aamupàivàllà kàvin taas torilla hamstraamassa ison kasan monenlaisia liinoja. Ovat just pesussa. Iltapàivàllà minut haettiin oliivinpoimintaan. Vain yhden kerran tipuin puusta! Onneksi selvisin pienillà naarmuilla. Huomenna homma jatkuu. Siità sitten oma postauksensa.
***
Sunnuntaina tààllà on Noitinen yò, saapasmaalaisten Halloween. Hui!! Tàytyy muistaa hankkia karkkia mahdollisille ovikellon rimputtajille.
.JPGm.JPG)
