Rakastan pinaattia. Ensin pannulle òljyà, sipulia, valkosipulia, minitomaatteja ja peperonia. (valkosipulin ja peperonin otan lopuksi pois.) Haudutetaan. Lisàtààn p-a-l-j-o-n tuoretta pinaattia. Haudutetaan. Pààlle pecorinoraastetta ja herkutteluhetki voi alkaa.
Valmiin ruoan pààlle revin vàhàn tuoretta basilikaa, jonka olen jo nostanut sisàlle, ettei mahdollinen yòn viileys lannista tàtà mahtavaa maustetta.
Sisàlle nostin myòs kehàkukkaruukun, kun myrskytuuli alkoi riepottaa liikaa sen kasvustoa. Kohta nuput aukeavat. Enpà ole ennen kasvattanutkaan kehàkukkia sisàllà.
Parvekkeen vàrilàiskàt kyllà kestàvàt sààn kuin sààn, joka viime pàivinà onkin ollut vaihtelevaa: sadetta ja aurinkoa. Afrikasta tuleva sirokko-tuuli on pitànyt pàivàlàmpòtilan yli 20 asteessa, ja eilen illalla oli ulkona vielà parikymmentà astetta. Suomen sààtà ihmettelen teidàn blogeistanne ja nettilehdistà.
Tàssà kuva minun 'tyòpòydàstàni' tàllà hetkellà: kahvia Muumi-mukissa ja pullaa, pitskivià (joita nyt on làhes sata) ja tonttujen vaatteita kuohuviinipullon korkkeihin, telkun kaukosààdin jne. Minkàslainen teidàn 'pòytànne' on?
Vesi hehrahti kielelle, kun luin mitä olet pinaatista tehnyt.
VastaaPoistaIhanat pitsiliinat...ja ihana on sekin jonka voitin silloin. Kovassa käytössä on..:)
Minäkin pidän tosi paljon pinaatista,nami:)
VastaaPoistaJa olipa tuo pitsiaarre löytö,noin halvalla! Viime vuonna sain lahjaksi tuollaisen samanlaisen väriläiskäkasvin kuin sinulla,mutta olen unohtanut sen nimen,,,,, Minun työpöytäni on kulmapöytä,jossa tämä tietokonekin.Paljon sanakirjoja siihen kuuluvassa kirjahyllyssä.
Irmastiina: Pinaattia tulee Suomessa syòtyà oikeastaan syyskesàllà, jolloin saan varmasti luomua Antin ja Essen puutarhasta. Tààllà ostan tutulta torimyyjàltà, jos hànelà suikin sità on. Mukava kuulla, ettà pitsiliina on hyvàssà kodissa.
VastaaPoistaYaelian: Miten sinà pinaatin valmistat? Tuossa pavekkeella on kaksi syklaamia ja yksi kanerva. Syklaamejahan tààllà on luonnossa joka tien poskessa, tosin semmoisia pienikukkaisia. Heh, sinà et muistaakseni kovin paljon virkkaile tai heiluttele puikkoja!!! Jokaisella omat hommansa.
Onko sielläkin kanervat ja syklaamit syyskauden ruukkukukkina? Näytti niin kotoiselta tuo parvekekuva.
VastaaPoistaTerveiset kotikylän Riitalta, ainakin esikatselu luokittelee minut anonyymiksi...
P.S. Enpäs ollutkaan anonyymi! Kiva juttu.
VastaaPoistaMinun työpöytäni ja sohvanpäällinen pursuaa lankakeriä, puikot kilisevät kaikkialla.
Riitta: Syyskukkia on joka làhtòòn, mutta minà tykkààn syklaameista ja kanervista. Toin kerran metsàstà noita villisyklaamin alkuja, ja nyt niità ei millààn saa pois ruukuista!!! Olen huomannut blogistasi, kuinka siellà ihanissa maisemissa syntyy kaunista kaulahuivia.
VastaaPoistaOlen askartelu/ompelupöytää vailla, sellaista, johon voisi levitellä tavarat ja jättää siihen. Nyt käytän keittiön pöytää koneella ompeluun ja se ei ole ollenkaan hauskaa. Ilmankos käsityöt ovat jääneet vähille viime vuosina, kun tarvikkeetkin ovat pahvilaatikoissa parimetrisessä pinossa. Ennemmin melkein ostan uuden tavaran kuin alan etsiä ja sotken koko huushollin.
VastaaPoistahelena
Juuri nyt tässä pyörii italiankirja ja tehtäviä, vanhempaintoimikunnan papereita, vesilaseja ja kippo muroja. Ompeluhommat ovat sohvalla ;)
VastaaPoistaTäälläkin olisi pinaattia. Tähän mennessä olen tehnyt siitä vaan pinaattilettuja. Voisi hyvinkin laajentaa repertuaariaan.
VastaaPoistaHelena: Semmoinen kokonainen huone vain askartelua ja kàsitòità varten olisi taivas. Mutta nyt on tuo kuvan Ikean tarjotin ja olkkarin pòytà (joka toimii myòs ruokapòytànà)plus tarvikkeita joka nurkka ja laatikko tàynnà. Ajatteles, jos vaikka minkàlaisia aarteita lòytàisit pahvilaatikoistasi!!!
VastaaPoistaSoja: Sohvallahan tuo minunkin tyòpòytàtarjottimeni on! Sanakirja ja Repubblica -lehti on siinà vieressà.
Mine: Pinaattia millà lailla vain. Aina maistuu!
VastaaPoistaTuoreet yrtit näyttävät todella herkullisista. Ja niiden tuoksu, kun vähän hiplaa lehtiä.
VastaaPoistaSinulla on kaikki tarpeellinen tarjottimella, syötävät ja askartelut.
Minun päydälläni on tulostepaperia, kyniä, viimeinen kirje Planilta, jossa on uusimman kummilapseni kuva ja esittely.
Aimarii: Basilikaa hipaisen aina, kun ohi kuljen. Ripottelen sità kaikkeen mahdolliseen ruokaan kuin myòs muita yrttejà, joita tààllà on helppo kasvattaa làpi vuoden tuolla parvekkeella. Tuo tarjotin on tosiaan ihan omiaan tuonne sohvalle, ja sille kerààntyy aina kulloinenkin tarvittava telkkaria katsoessa. Sinulla on tàrkeà kirje sisàltòineen. Mistà kummilapsesi on?
VastaaPoistaValittamisesta on joskus hyötyä: mittailin ja sain kuin sainkin pöydän mahtumaan ikkunan ääreen. Pöytälevy varastosta ja irtojalat ruuveilla kiinni. Olkoot jouluaskartelujen ajan siinä, saa sen poiskin, jos on tiellä.
VastaaPoistaLaatikoissa on tosiaan aarteita! Silkkimaalausvärejä, korutarvikkeita ym.
helena
Helena: Brava! Askartelun iloa.
VastaaPoista