Kahdeksan asiaa

Mine tuolta Turkista antoi minulle tunnustuksen (A blog with substance). Ihailen hänen bloginsa mahtavia kuvia ja upeita matkakertomuksia. Kiitos! Mutta koska olen oikea tumpelo näiden koneitten kanssa, en (taaskaan) saanut tunnustuskuvaa siirretyksi hänen blogistaan tähän omaani. Nyt teidän on sitten mentävä Minen blogiin ja etsittävä sieltä tuo muutama postaus sitten oleva kuva. Samalla voitte matkailla hänen mukana hyvinkin eksoottisiin kohteisiin.

Sittenpä niihin haasteen kahdeksaan asiaan minusta. Olen muutaman kerran aikaisemminkin paljastellut itseäni, joten kertailenpa/kertoilenpa jotain:

1. Olen himo sienestäjä. Kesän ensimmäiset mustatorvisienet on kuivattu. Sinne ne joutuu tuonne jääkaappi-pakastimen yläpuolella olevaan kaappiin toisten sienten joukkoon, toisille lahjoitettavaksi. Sillä jos huomaan tämän parhaillaan meneillään olevan testikauden lopuksi, ettei ruoansulatukseni enää tykkää sienistä, ystävät saavat nauttia niistä. Esim Matti-eno ja vaimonsa tulevat saamaan isompia paketteja sinne Kemijärvelle. Siis kuivattuja lajeja. Ei tuoreita, sillä Itellaan ei voi luottaa, että paketti menee kahdessa päivässä perille. Jokin aika sitten lähettämäni kantarellit muhivat jossain Itellan varastossa yli viikon. Oli ollut kuulemma mahtava aromi sienissä! Roskiin suoraan.

2. Olen himo marjastaja. Jos arvaatte, mitä marjoja tuosssa muhii omppujen ja sitruunamehun kanssa, lähetän yhdelle onnettaren arpomalle pitsikiviaihioita.

3. Olen lankojen hamstraaja. Olen nyt alkanut inventoida varastojani, ja tässä ehkäpä noin puolet langoista. Yhdessä tornin laatikossa on valmiita härpäkkeitä ja yhdessä pitsejä.

4. Minun on vaikea istua tekemättä käsillä mitään. Minulla näyttää olevan myös terävät kantapäät, koska parissa kuukaudessa sisätassuttelun tuloksena on reiät kantapäissä. Siis vain sisäkäytössä tämmöistä jälkeä. Lankana Nallea. Onko muilla kokemusta tämän langan kestävyydestä, sillä Nallea on tuossa lankatornissa kokonainen laatikko.

5. Tykkään näpräilystä muutenkin. Tässä työn alla paljon kokenut ja kärsinyt Aallon nojatuoli. Satulavyöt olivat rispaantuneet ja jopa katkenneet, joten tuoli osiin ja tuunaamaan. Ensin pitäisi saada nuo pahasti ruostuneet niitit irti. Siinä hommassa vierähtää varmaan tovi jos toinenkin. Vuoristomajalla minua odottaan toinen nojatuoli tuunaamista. Semmoinen saapasmaan tyylin mukainen.

6. Olen sosiaalinen erakko. Viihdyn erinomaisesti yksin - ja mukavassa, tutussa seurassa. Varsinkin vuodet eskarilaisten kanssa olivat ihania. Jos seurassa on paljon tuntemattomia, jättäydyn helposti tarkkailijan rooliin. Olen siis siinä suhteessa tyypillinen skorpioni. Mutta kun kiinalaisessa horoskoopissa olen kukko, soppa on valmis! (Kuva Jari Honkakarin)

7. Olen viherpeukalo, jolla ei ole omaa maa-puutarhaa. Minulla oli yhden kesän pieni palsta tuolla muutaman kilometrin päässä, ja voi kun minä tykkäsin. Lajeja oli useita kymmeniä ja työtä piisasi tuntitolkulla päivittäin. Sitten palsta otettiin talon viljelypelloksi. Pah! Nyt minulle on luvattu aarin alue tuolta mansikkapaikan pellolta. Olen jo alkanut suunnitella, mitä siellä kasvatan - tai ainakin yritän kasvattaa. Ainakin paljon kukkia, sillä tämä minun kotiparvekkeeni on liian kuuma kasviparoille. Mutta kirvat kyllä tykkäävät! Kukkia, paljon kukkia. Muuten, kaikki viherturaajat - joko tunnette Mari Mörön kirjallisuutta. Suosittelen.

8. Tämän kesän tunnuskuva Suomesta, vai mitä. Saapasmaassa ei tähän aikaan voi päivällä edes ikkunaa aukaista, jos ei halua veden valuvan naamaa ja selkää pitkin. Siis helteen takia.Siis sisällä. Ulos ei ole asiaa ollenkaan. Minä tykkään enemmän kastua vaikka sateesta kuin helteestä. Silti päivien lyheneminen saa tämän muuttolinnun tilaamaan lipun sinne, missä ainakin aurinkoa on tarjolla. Olen onnen potkaisema, kun voin valita kahden maan välillä.

Tässpä nämä kahdeksan asiaa. Nyt minun tulisi haastaa kahdeksan bloggaajaa. Mutta kun edes sitä tunnustuskuvaa saa näkymään! Jos joku teistä kuitenkin haluaa ottaa haasteen vastaan, olisin otettu.

Mukavaa viikonloppua kaikille.