Sukkatehtaalta Jyväskylään

Noniih!!! Edellisessä postauksessani sain Leenalta neuvon, kuinka päätellä varpaista aloitettu sukka j-o- u-s-t-a-v-a-s-t-i. Ja eikun puikot heilumaan ja Nalle -jämälangat käyttöön.

Tulos erinomainen. Ei kiristä ei sitten yhtään. Kiitos, kiitos Leena.
 Siis:
- Aloita päättääminen neulomalla kaksi silmukkaa oikein, siirrä ne vasemmalle puikolle ja neulo sitten molemmat takareunoistaan yhteen
- neulo sitten seuraava silmukka oikein ja päättele taas nämä kaksi silmukkaa takareunoistaan oikein yhteen jne.
Ohje siis oikeakätisille. 

Eilen näin telkkarin Neulekoulussa uuden tavan hoidella ihan viimeinen silmukka. Sekin oli hieno vihje. Koska sen kertominen sanallisesti ei minulta onnistu, yritän valokuvata sen toisen sukan päättelyssä.

Tämän varpaista aloitetun sukan alkuperäinen ohje löytyy
http://www.ullaneule.net/0305/neuvot_sukka_varpaista.html
Siinä käytetään apuna silmukkarengasta näyttämään alussa kerroksien vaihtuminen. Minä jätän alkulangan roikkumaan sukan oikealle puolelle. Silloin nään helposti, missä kierros vaihtuu.

Nämä sukat istuvat mielestäni jalassa erinomaisen hyvin, sen lisäksi että ohjeenkin mukaan vartta voi neuloa niin pitkästi kun lankaa riittää. Kunhan vain aloittaessa on kaksi yhtä isoa kerää käytettävissä. Kuvan sukissa minulla on Nallea, puikot 3, silmukoita sama määrä kuin Seitsemän veljestä -mallisukissa. Lankani on siis hieman ohuempaa, mutta minun jalkani tykkää.

Eilenkin satoi. Mutta eihän minua mikään pitänyt toista päivää sisällä. Kunnon kuteet päälle, ja kohti karpalosuota. Sateessa. Kun sitten pääsin suon reunaan, pettymys oli suurtakin suurempi: suolämpäreen vesi oli niin korkealla, ettei mitään puhetta mennä mättäille. Eikä kyllä karpaloitakaan näkynyt. Hyvitykseksi sain kuitenkin seurata lammella uiskentelevaa joutsenparia ja pään yläpuolella kuuluvia kurkiaurojen ääniä. Auroja ei sadepilvien vuoksi näkynyt. Siellä ne jossain pilvien yläpuolella matkasivat kohti kesälaitumia. Liko-likomärkänä kotiin ja kaikkien vaatteiden vaihtoon. Onneksi pakkasessa on vielä yksi litra viime syksyn karpaloita. Siitä hilloa herkutteluhetkiä varten.

Nyt just ei sada, vaikka radio koko ajan uhkaileekin sadekuuroilla. Minä otan sinisen maaliliuskan ja junailen Jyväskylään, sillä Keuruulta ei oikean sävyistä ulkoilukangasta löydy. Lisäksi JKL:ssä on Ween Maan viljaa -messut. Sieltä olen aina ostanut mm kuivattua tilliä saapasmaahankin vietäväksi. Siellä kun tilli on ihan outo yrtti. Heillä sen korvaa fenkoli. Mutta minusta tilli on tilli.