maanantai 30. toukokuuta 2011

Taas herkuteltiin, ei kàvelty

Ensimmàiset trumpettikukkatertut ovat avautuneet. Sadat nuput odottavat vuoroaan... Vettel ei enàà odota ketààn... Johan oli jànnitysnàytelmàà eilen (ja toissapàivànà) Monacossa.
Jànnitystà oli eilen myòs lounaspòydàssà, sillà kokeilin taas jotain uutta. Ensin majan tàytti mahtava tuoksu. Sitten makuaisti todisti, ettà kokeilu oli erittàin onnistunut. Namskis, namskis!!
Ohjeen lòysin tàstà Jamie Oliverin kirjasta. Ricotta fritta con piccola insalata di pomodori.
- 450 g ricottaa (tuorejuustoa)
- 2 rkl raastettua parmigianoa (minà raastoin pecorinoa, lampaanjuustoa)
- 1 1/2 rkl jauhoja
- suolaa ja pippuria (jota en tàhàn kokeiluun laittanut, koska laitoin sità tomaattisalaattiin)
- iso kananmuna
Aineet sekoitetaan. Kuumalle òljytylle pannulle laitetaan pienià kokkareita. Annataan ruskistua kunnolla molemmin puolin rapean rapeiksi. Nautitaan HETI tomaattisalaatin kanssa, johon laitetaan
- minitomaatteja (kypsàn kypsià)
- basilikaa (tuoretta)
- punaista, tuoretta peperoncinoa (jota mulla ei ollut)
- oliiviòljyà
- punaviinietikkaa (jota mulla ei ollut)
Koko komeus kuorrutetaan oliiviòljylorauksella, ripauksella muskottipàhkinàà (jota en laittanut) sekà juustoraasteella.
Herkkusuiden kokeiltavaksi. Tàssà huushollissa se sai ruokailijoilta kaikki mahdolliset pisteet. Tuoksu majassa sàilyi pitkààn.
***
Tànààn on vaalien viimeinen nàytòs. Miten kày Milanon ja Napolin, ennen kaikkea? Jokohan eràs Mr B vihdoinkin ymmàrtàisi? Oikeastaan hànen suhteensa olen toivoni jo menettànyt, eikà nàyttànyt USAn presidenttikààn enàà jaksavan olla lohduttajana. Italia alkaa menettàà kasvojaan maailman mahtimiesten joukossa. Jos ei ole jo kokonaan menettànyt. Vahinko, sillà tàmà maa ansaitsisi paljon paremmin hoidetun johtamisen. Onneksi on presidentti Napolitano.
***
Mitàs mieltà muuten olette siità, ettà Bermuda-shortseja tai napapaitoja ei hyvàksytà kouluun? Siis oppilaille. Olen jo unohtanut, mikà koulu ne kielsi, mutta oppilaatpa kutsuivat poliisit paikalle. Miten tàmà tarina pààttyi, en tiedà. Jotenkin tuntuu hieman kummalta jutulta, kun katselee telkkarin ohjelmien juontajia tms. Ihan ovat paljon enemmàn nàyttàvissà mekoissa telkkarin kaunottaret.
***
Lopuksi, jos teidàt pyydetààn saapasmaassa kàvelylle, àlkàà ihmeessà varustautuko lenkkarein ja verkkarein, vaan kaivakaa esille kaikkein uusimmat kuteet ja korkeimmat korkkarit, sillà kàvely (passeggiata) tarkoittaa tààllà edestakaisin kàvelyà kylàn raitilla n klo 17.00. Bella figura (kauneus) on tàrkeàà vuoristokylàssàkin. Naapurin mukava mies kysyi kerran minulta, ettenkò minà koskaan kày ulkona kàvelyllà. Minua ei saapasmaan kàvelyt kiinnosta. (Tàmà tuli mieleeni lukiessani Annan blogia)

perjantai 27. toukokuuta 2011

Onneksi on kasveja ja muita pienià iloja

Olo on vàhàn kuin tàllà vapautensa menettàneellà soturilla, jonka myòs tapaan aina aamuisin. Piikkilangalla eristetty. Bloggeri on nyt hylànnyt Lissun vastaamasta blogini kommentteihin. Onneksi hyvàksyy minut sentààn tuntemattomana. Minà kun tykkààn 'jutella' kommentoijien kanssa. Totta kait itsekin kàyn lukemassa toisten blogeja, enkà suinkaan aina jàtà kommenttia, mutta kun joku kommentoi minun postauksiini, minusta on mukava vastata. Joten, niin kauan , kun olen bloggerin epàsuosiossa, vastailen tuntemattomana. Mutta jos sekin tie tukkeutuu, lopetan koko blogin!!! Kuulittekos siellà blogistanian pààmajassa!!!
Ei muuten ole kivaa tàllàkààn soturilla. Ilmojen armoilla. Saasteet syòvyttàvàt.
Onneksi on paljon kaunistakin. Tàmà puutarha ilahduttaa aina, vaikka tàstà kuvakulmasta ai paljoa nàekààn. Laitan kuvan ihan Riittaa varten. Tuon ikkunan luona vasemmalla on just nyt semmoinen keppi, joka puhkeaa eloon marraskuussa. Silloin se on valtavan kokoinen pasuunakukka. Nyt se vielà keràà voimia. Kurjaa, ettà niin upea ja ihanan tuoksuinen kasvi on myrkyllisen myrkyllinen.
Muutamana pàivànà ovat silmàà ilahduttaneet magnoliat. Niiden kohdalla on harmina se, ettà kukat kestàvàt vain yhden pàivàn.
Trumpettikukat odottavat vuoroaan.
Samoin nàmà myrkkykaunottaret.
Nàmà ovat jo kukintansa loppupuolella. Olen nyt keràillyt siemenkotia. Kuka haluaa?
Luin jokin aikaa sitten kotikylàn lehdestà (Suur-Keuruu) Eine Joutsijoen blogia. Hàn unelmoi ajasta, jolloin Keuruullakin olisi pienià kauppoja, joihin poiketa palveltavaksi. Hàn ei ilmeisesti tykkàà siità, ettà pienet kaupat kuolevat suurten supermarkettien jalkoihin. Naapurikylà olisi Einen unelma. Pikkuisia kauppoja kylki kyljessà. Minàkin tykkààn niistà. Olin saada suuruuskammotuksen, kun tàssà yhtenà pàivànà kàvàisimme IKEAN kyljessà olevassa ruokamarketissa. Hui kauhitus. Piti làhteà àkkià pois. Minulla ja Einellà on sama unelma: pikkuinen on kaunista ja ennen kaikkea inhimillistà. Oikein mukavaa viikonloppua teille sinne sun tànne. Minà liimaudun taas Monacon tunnelmiin.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Lissun tàytetyt kesàkurpitsankukat

Nyt on se aika: kaupoista saa kohtuuhintaan kesàkurpitsankukkia. Riitalle oikeastaan tàmà kuva. Tàstà nàet, kuinka 'nuorina' kesàkurpitsan tyttòkukatkin tààllà voidaan poimia. Nàistà yksilòistà saa oikeastaan kaksikin ruokaa, ihania tàytettujà kukkia ja sitten kurpitsaosa vaikka paistinpannulle, tai muhennokseen tai keittoon tai salaattiin...
Piti vielà kerrata Solens mat -dvd. (Kiitos Helena!)
Sitten tarvikkeet esille (dvd:llà ei mààrià nàytetty, joten olen tàssà ottanut ne omasta harmaasta pààstàni):
- Kolme kesàkurpitsan kukkaa.
- Kolmenlaista juustoa (ricotta, mozzarella ja pecorino). Dvd:llà oli pecorinon tilalla parmesaania. kolmea kukkaa varten ricottaa 2 reilua rkl, mozzarellaa hieman vàhemmàn ja pecorinoa mausteeksi, siis juustoista vàhiten. Suomessa voisi kokeilla ricottan tilalla vaikka raejuustoa ja pecorinon/parmesaanin tilalla jotain voimakkaanmakuista juustoa.
- Alicea, siis Vàlimeren anjovista, ei Suomen kilohaili-anjovista. Yksi kalasuikale riittàà maustamaan tàmàn juustoseoksen.
- Hieman sitruunan mehua.
- Dvd:llà massaan laitettiin myòs hieman valkosipulia ja persiljaa, mutta persiljaa minulla ei sattunut olemaan ja valkosipulin kynnen laitoin sitten pannulle sipulisilpun kanssa.
Massa sekoitetaan hyvin, jotta alicen suolaisuus levittyy hyvin juustomassaan. Sitten se tungetaan varovasti kukkien sisàlle.
Pannulle vàhàn òljyà, yksi valkosipulinkynsi, vàhàn punasipulia, tomaatteja. Annataan muhia niin kauan, ettà sipulit ovat kuullottuneet. Sitten laitetaan pannulle tàytetyt kukat ja vàhàn nestettà. Nyt laitoin vettà, mutta jos olisi ollut proseccoa, olisin laittanut sità. Peitetààn kannella ja annetaan muhia muutama minuutti. Kàànnetààn kukat ja taas muhimaan. Tàssà kuvassa nàkyy hyvin tyttòkukkien mahtava perà, sillà niissà oli jo emi aika pitkàlle kehittynyt.
Pinnalle hieman pecorino-/parmesaanilastuja ja paljon basilikaa. Dvd:llà oli myòs tryffeliraastetta, mutta sattuneesta syystà ei sità minulla ollut. Kyllà oli hyvàà. Herkullista. Taivaallista. Eikà tarvinnut sàhlàtà rasvassa uppopaistamisen kanssa, siis ei friteerattuja kukkia, siis paljon terveellisempàà. Taatusti teen tàtà ruokaa usein.
Jàlkiruoaksi ajankohdan toista herkkua. Kyllà oli masu tyytyvàinen.
***
En voittanut lotossa. Oli vain 1 oikein. Mutta voitin jokin aika sitten eilen tànààn huomenna -blogissa jotain vilkkuvaa.
Tàmà voittolaukku vilkku sopivasti tààllà saapasmaan pimeàssà. Ja ihan L:n kanssa. Toivottavasti alkuasukkaat eivàt sàiky tàmmòistà vilkutinta, heille kun se on aivan outo ilmestys.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Lisàà mercatolta

Tàmàn signoran olette nàhneet jo joskus aikaisemmin, mutta koska hàn tervehtii minua joka pàivà matkalla cappuccinolle tai linjurille, meistà on tullut tuttuja.
Hieman lisàà kuvia perjantain mercatolta. Kun olen tarpeeksi penkonut aarrepòytàà, piipahdan làheiselle lehtikioskille ostamaan pàivàn lehden ja lataamaan puhelinaikaa, jos tarpeen.
Sitten Giorgiolle. Harmahtava rakennus taustalla on Poggio Mirteton pààkirkko, kylki kyljessà kaupungintalon kanssa (lymyilee tuon tulppaanipuun takana).
Giorgion vieressà on toinen kylàn 'herkkukaupoista'. Lue ns rikkaamman vàen tarpeisiin, lue kalliimmalla hinnalla. Minà kàytàn ihan toista kauppaa, josta saa hyvàà tavaraa tavallisen ihmisen hintoihin.
Tàmàn hetken muotia: ballerinat.
Mummeli tutkii rintsikkatarjontaa, oma pappeli makutuomarina. Onnistuiskohan Suomessa tàmmòinen yhteistyò?
Kenkàkaupan vieressà on kauppa, jossa on kaikkea, mità ei ihan vàlttàmàttà tarvitse...
... silti... Minun piti saada tàmmòinen vempain. Arvaatteko, mità ilman en voi elàà?
Tàssà muutamia kuvia aarrepòydàn annista. Tàmà liina on taas yksi jàttiliina, 160 cm halkaisijaltaan. Sitten muutamia yksityiskohtia pienempien liinojen kirjonnasta.
Tàmà ei ole (ollut) pòytàliina, vaan osa jàttityynyliinasta. Niistà olen irroitellut nuo kirjontaosat odottelemaan jatkojalostusta. Jàlkikasvu kysyi taas kerran, ettà mihin minà joudun kaikkien noitten aarteiden kanssa. Mutta hamsteri on aina hamsteri. Sità paitsi kesàn kirppikset odottavat Jyvàskylàn Sepànaukiolla. Myòs Huutonet on juolahtanut mieleen, mutten vielà ole ihan herànnyt siihen asiaan.
Myyntituloilla voisin hankkia (taas) uuden silitysraudan, minà kun olen oikea rautojen tuholainen. Mitàhàn minà olen oikein tàllàkin silitellyt? Saiskohan sità enàà millààn konstilla edes hieman puhtaammaksi?
Tàssà oli kuva aarteesta, joka minua odotti perjantaina postiluukussa, mutta jotenkin sain sen tuhottua, enkà viitsinyt enàà aloittaa koko hommaa alusta. Mutta ainahan on seuraava postaus.
Eilinen iltapàivà sujui tiiviisti telkkarin ààressà. Vettel voitti. Hurraa!!! Sen sijaan Ferrarin talliin satoi taas kaatamalla. No, jospas ne lisàmiljoonat, jotka Alonson jatkosopimus vuoteen 2016 tallille espanjalaiselta pankilta tuo, auttavat hieman autojen kehittelemisessà. Minulla on ihan semmoinen olo, kun suomalaisilla jààkiekkofaneilla: vahingonilo on makea ilo, vaikkakin kovin epàurheilijamainen.

perjantai 20. toukokuuta 2011

Markkinoilta kotiin

Naapurikylàssà (Poggio Mirteto) on joka perjantai (sààvaraus) kunnon markkinat (mercato). Sinne minàkin tànà aamuna, koska bussit kulkivat ihan normaalisti. Lakkouhkaus koski kait jotain muuta aluetta..Onneksi. Tàllainen pòytà on minun unelmani. Mukaan pààsi taas vaikka mità. Kunhan pesen ja silitàn, laitan teillekin ihailtavaa. Jàlkikasvu lòytàà toisista pòydistà minullekin jotain sopivaa. Hànellà kun on semmoinen silmà, joka nàkee yhtà sun toista minullekin sopivaa. Minà kun olen semmoinen yksvakaa tyyppi.
Sitten voi lysàhtàà Giorgion palveltavaksi. Ei tartte enàà edes tilata, sillà hàn tietàà jo, mità haluan: cappuccino e corneto. Grazie, Giorgio!!
Sitten taas jaksaa kiertàà. Tàstà kaupasta ostimme Seija-systerin kanssa vuosia stten samanlaiset kengàt. Ovat muuten edelleen ihan primakunnossa.
Tàstà toripòydàstà Soile lòysi viime kevàànà lankoja, joita olemme nàhneet jatkojalostettuina hànen blogissaan.
Lapsille...
... nukkumaan menijòille...
... laukun tarvitsijoille...
... paikallisen ruoan ystàville. Tàmàn, naapurikylàstà Selcistà olevan myyjàn olette voineet nàhdà Solens mat-sarjasta. Tànààn ostin hàneltà yhtà sun toista namia. (Helena: hàn sanoi tànàànkin kiitos dvd:stà, jonka minulle làhetit, ja jonka hànelle olen antanut.)
Tànààn en ostanut porchettaa, vaikka se herkkua onkin. Rajansa kaikella herkuttelemisella. Ensi viikolla...
Sitten tàhàn nimettòmààn kauppaan, jonne opastaa tuoksut... meren tuoksut...
... persikoita ja nektariineja... Ei ihan vielà.
Herneità... ensi viikolla. Voisi laittaa vaikka risi e bisi. Brunettin tapaan.
Tomaattiaika làhestyy...
Taimipòytien suurin anti lòytyy tomaattivalikoimista.
Pikkuiset ovat vailla kotia.
Minà vailla kahvia.
Sitten linjuriasemalle...
Ei vielà tàhàn bussiin...(yksityinen firma)
... vaan tàhàn. (Valtion firma, johon minulla on kuukausilippu). Ajavat vuoristokylààn ihan peràkanaa...
Kuskilla on rautaiset hermot. Jaksaa odotella, kun tàmà signora jàà autosta keskellà liikenneympyràà. Kaikkihan me joskus tullaan vanhoiksi!
Loppumatka kàvellen, koska piazzan remontin jàlkeen bussit eivàt voi piazzalla kààntyà. Ensin màki ylòs...
... sitten loppusuora. Oikealla on ensin apteekki (antihistamiinia) ja sitten lihakauppa. Ensin sinne...
... sitten kotiovelle kaivelemaan avaimia.
Kotona voin palkita itseani lihakaupasta ostamallani prosciuttolla ja Selcin kauppiaan melonella. Kaikille, jotka jaksoitte tànne asti, toivotan oikein mukavaa viikonloppua.
***
Ps. Ulkona jyrisee ukkonen. Kirkonkellot soivat. Toissapàivànà kuoli 39-vuotias, Roberton vaimon sisko. Syòpààn. Tànààn hànet siunataan haudan lepoon.