sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Satokausi alkanut

Mansikkasato alkoi männä viikolla. Talven varalle niitä on jo pakkasessa. Sato valmistui hetkessä. Ei koskaan näin aikaisin. Paras aika on viikon kuluttua ohi. kanttisessa oleva 'salaattiaines' ei ole minun lautaselleni, vaan vien tipuille niiden herkkua, vesiheinää, jota mansikkamaalla on ihan kiitettävästi.





Kasvimaalla kaikki hyvin. Herneiden tueksi sain Eijalta pari katkaistua heinäseivästä. Kiitosta vaan.


Silti nämä kaksi kuvaa Antin ja Essen puutarhasta voittaa omani mennen tullen.

Parvekkeelta saan namustella kohta omia tomaatteja. Annan niiden kuitenkin kypsyä ihan punaisiksi.

Tänään piipahdin luonnon antimien ääressä saaliina 4 kypsää lakkaa, 10 kypsää metsämansikkaa ja litra kantarellivauvoja. Mustikoitakin olisi jo ollut, ja ihan jättikokoisia, mutta kantarellit olivat herättäneet ruokahalun, joten kotiin. Niin tohkeissani olin kesän ensimmäisestä muhennoksesta, etten kuviakaan ehtinyt räpsiä.

Eihän vielä ole syksy, eihän, vaikka horsmat ovat minulle merkki koulujen alkamisesta!

Olen muuten ollut laiska blogien lukija, sillä nuo viljemät ja luonnon sadon antimet vievät kaiken aikani. Kun iltaisin kallistun pitkälleni, unijukka tulee ihan odottelematta. Mitenkähän jaksan valvoa tänä iltana, sillä Silverstonessa kurvaillaan taas lujaa. Täytyy mennä pienelle siestalle. Kyllä Kimiä täytyy kannustaa.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Tulkoon aurinkoinen juhannus

Hyvää juhannusta kaikille! Tämä kuva on otettu jo toista viikkoa sitten, jolloin juhannusruusupensaat olivat komeimmillaan. Siis varhaisjuhannusruusut!


Olen ollut 'synnytyksessä' mukana: Riittalan kanalaan kuoriutui kuusi pikkuista piipertäjää. Käykääpä kurkistamassa itse kätilön blogista lisää.

Ylpeänä esittelen toisen tiluksistani: vasemmalta oikealle: ruiskukkaa, silkkikukkaa, auringonkukkaa ja harsokukkaa; ruiskukan jatkeena malvaa; takana sipuleita ja kahdeksan perunaa! Ruiskukkaryppäitä olen jo siirtänyt isommalle tilukselleni. Täytynee vielä roudata sinne myös silkkikukka- ja harsokukkatuppaita, minä kun innostuin kylvämään siemeniä hieman tiheänlaiseen. Huomaatte kait, että olen tuhonnut kaikki vesiheinät yms rikkikset. Tänään on taas taivaan vesihanat olleet auki. Huomiseksi luvassa keltaista mollukkaa. Toivottavasti.





Parvekkeen tilannekatsaus:
- saapasmaasta tuomani verenpisara pukkaa upeaa kukkaa
- herne on alkanut kukkia
- torilta ostamani PENSASkrassi onkin ilmeisesti KÖYNNÖSkrassi, tai sitten pensas haluaa kiipeillä ja kietoutua kaiken mahdollisen ympärille. Aamulla vapautin sateenvarjoni yhden lehden kuristuksesta oikeaan käyttöönsä.
- torilta heti saapasmaasta tultuani ostamani pensastomaatti pukkaa tomaatteja niin paljon (jo yli 100), että oksat alkoivat repeillä, joten minun täytyi kehitellä katosta roikkuva viritelmä ja sitoa oksia kaikenlaisilla tukilangoilla. Lisäksi poistin lehtiä ja kaikki uudet kukkatertut. Kaikella sentään rajansa. Tomaatit kaipaavat nyt aurinkoa - nekin!

Nyt lähden vielä Tipulaan viemään pikkuisille kaurahiutaleita.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Paluu normaaliin

Johan sitä kestikin. Aurinkoa ja hellettä nimittäin. On palattu normaaliin suomalaiseen kesään: sataa, on viileää ja alavilla mailla hallan vaara! Onneksi lasitetulle parvekkeelle ei sada.

Toissa päivänä, sateiden välissä, osa kasvimaasta näytti jo tältä: retiisit ja osa salaateista itäneet, joten vein muutaman samettikukan häiritsemään tihulaisten hajuaisteja. Toivottavasti sipuleiden, herneiden ja papujen versot saavat olla lentäviltä siipeilijöiltä rauhassa!

Mansikat odottaisivat nyt aurinkoa ja lämpöä. Saisi juhannuksena herkutella. JOS juhannus olisi minun mielikuvieni paikalla, sillä minusta juhannus on vasta reilun viikon päästä. Mutta kun se onkin kalenterin mukaan jo viikkoa aikaisemmin, voi olla, ettei sateet mansikoita siihen mennessä kypsytä.


Sen sijaan kaupat ovat pullollaan erilaisia tomaatteja, ja makukin on ihan ok. Tutkimusten mukaan tomaattien hyvät aineet tehostuvat kuumennettaessa, joten tässäpä mukava makupala: focacciaa minun laillani: 25 g  hiivaa haaleaan veteen (3dl), ripaus suolaa ja jauhoja niin paljon, että taikina on valuvan notkeaa (4-5 dl). En viitsi tehdä taikinaa, jota pitää vaivata puolikin tuntia. Taikina taputellaan pellille nousemaan puoleksi tuntia. Sitten siihen tökitään sormenpäillä monttuja, joihin laiteen puolikas kirsikkatomaatti. Päälle myös suolaa, oreganoa (tai rosmariinia), ensimmäisen kesäkurpitsan kukka ja itse mini-kurpitsa, basilikaa ja oliiviöljyä. Paistetaan 225 asteessa noin 15-20 min. Todistettavasti herkullista!


Nämä näkymät eivät sen sijaan ilahduta ihmisten katseita: tuomenkehrääjäkoi on iskenyt Keuruun kaikkiin tuomiin. Onneksi ne eivät vahingoita itse puuta, vaan se hyvässä lykyssä kasvattaa vielä tänä suvena uudet lehdet, kunhan koin toukat ensi kuussa koteloituvat. Yök!

Lopuksi tämä Eijan ratkaisu puutarhaan! Idearikasta viikonvaihdetta. Sateisella säällähän mielikuvitusta tarvitaan!

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Ihan pihalla

Olen ihan pihalla! Kolme viikkoa olen ollut päivisin ihan pihalla. Tuloksiakin alkaa näkyä. Kahdeksasta perunastani ovat kaikki ehtineet jo versoa maan pinnalle. Kiitos siemenistä ja pikkuisesta maapläntissä, Riitta!

Pottujen kavereina on muutama sipuli ja p-a-l-j-o-n kukantaimia. Tämä kuva on muutaman päivän takaa. Ennen suuria sateita. Ensi viikolla olen taas ihan pihalla, sillä alkaa harventaminen ja kitkeminen.

Ja sitten minulla on tämä isompi työmaa tuolla mansikkapaikalla. Noiden vasemmalla olevien kolmen katteen alla on porkkanaa, punajuurta, sipuleita, hernettä, papua, monen sorttista salaattia, retiisiä ja tilliä. Torstaina vein sinne myös kesäkurpitsan ja avomaankurkun taimia. Viikon parin päästä palstalla riittää kyykkimistä.

Pikkusiskon pihapiiriä ollaan myllätty...

... ja papan haudalle viety saapasmaan parvekkeen pelargoniasta tuomiani oksia, jotka mummo on kasvattanut pikkuisiksi taimiksi.


Omalla parvekkeellani on yhtä ja toista.Ylemmässä kuvassa hajuherneen taimia ja alemmassa kuvassa rooman minttua ja bella di notteja, molempien kotimaa on saapasmaa.


Kun ensin myllää mullassa, on sen jälkeen hyvä mennä uimaan ja pesemään samalla reissulla mattoja.

Nämä kolme viikkoa olen siis ollut ihan pihalla ja nauttinut kesästä, joka tuli jo toukokuussa. Helle purkautui eilen ja toissa päivänä koviin iltapäiväukkoskuuroihin. Silti hellettä on riittänyt tällekin päivälle. Kovasti surettaa eteläisemmän Euroopan sateet, tulvat ja koleudet! Toisaalta kyllä Suomi on kaiken tämän lämmön ansainnut viime kesän korvikkeeksi.

Tänään olin pihalla tuolla Multialla, Eijan puodin pihakirppiksessä. Se jatkuu vielä huomenna... Kunhan ensin katsotaan tänä iltana, kuka ajaa lujaa Kanadassa.