Pääsiäisen alla

Hyasintti on yksi suosikeistani -joulun aikaan. Nyt ihastuin kaupassa pääsiäismäiseen väriin. Keltainen edustaa aurinkoa ja aurinko saa aikaan ihmeitä koko luonnossa. Eilen oli kevään - ja koko alkuvuoden - lämpimin päivä, Keuruullakin +9 astetta. Lumipinkat kutistuvat vauhdilla, ja ehkäpä vanha sanonta ehtii toteutua: maaliskuu maata näyttää. Kyllähän Lounais-Suomessa pellot jo vihertävät, mutta pohjoisessa satoi eilen lisää lunta. Pitkä maa.

Kävin kalalla (kaupassa), kotituomisena hieman yli kahden kilon painoinen (kotimainen) kirjolohi. Ainekset moneen, moneen keittoon, sillä mielestäni lohikeitto kuuluu keittiön aateliin. 

Jotta minulle ei alkaisi kasvaa kidukset, välillä täytyy kokata jotain muutakin. Tämä Jaelin blogista löytämäni ohje tulee varmaan yhdeksi suosikikseni. Se on helppo ja tulos herkullinen.

Montalbano - päivitystä. Ex-komissario on päässyt pois sairaalasta, sillä onhan hänkin vain ihminen ja korona vei miehen heikkoon kuntoon. Onneksi on Lolita kotona, siis Luisa Ranieri, Luca Zingarettin vaimo. Epäselvääkö, niin kuin korona-tiedotus? No, Luisa on saapasmaan ihailluimpia näyttelijöitä, joka tähdittää uutta poliisisarjaa Lolita Loboscona. Sisäpiiritietona sain kuulla, että sarja on todella hyvin tehty, joten sitä Suomeen odotellessa täytyy tyytyä youtuben tietoantiin. Löysin mm Domenica in ohjelman haastattelun 21.02.2021. Suosittelen. Mitähän Montalbano (Zingaretti) - Lolita (Ranieri) ruokapöydässä keskustellaan?

Lopuksi, näin pääsiäisen alla, paljastan edellisen postauksen valinnan: mämmi vai tiramisu. No, mämmi tietysti! Mutta voisin vaikka lyödä vetoa, ettei sitä ruokaa Montalbano-Lolita -perheen pääsiäisherkkuihin kuulu!

Valoisaa pääsiäistä. Tiedättekös muuten, miten pääsiäisen aika lasketaan?

Hyvää mieltä

Tykkään kovasti herttaköynnöksestä. Parturoin yhden vanhoista kasveista ja laitoin pistokkaat juurtumaan pikku maljakkoon ikkunaa vasten.

Kuljen lähes päivittäin Satumaa-kahvilan ohi ja ihailen ikkunoissa olevia perhosorkideoita, jotka  pukkaavaat kukkaa aina vain uudestaan. Täytyypä joskus piipahtaa kysymään, mitä taikahoitoa kukille annetaan.

Olen kaivellut pakastinta tehdäkseni erilaisia smoothieita. Illalla olen ottanut tehosekottimeen sulamaan vähän banaania, vähän pinaattia ja vähän mustikoita. Aamulla olen sitten lisännyt sekaan kurkunpaloja, jugurttia, erilaisia marjoja ja siemeniä, pähkinöitä ja mitä nyt kaapeista mukaan pyrkii. Vettä tai jotain mehua, jotta saan juomaa, ei puuroa. Teen niin reilun annoksen, että siitä riitä koko päiväksi. Vatsa tykkää.

Tänään Lidlin reissulla mietin jonkin aikaa, kumpaa ottaisin jälkkäriksi; mämmiä vai tiramisua. Mitäs luulette, kumman valitsin!

Kaverina TV

On jäähyväisten aika. Punta Secca ja Motalbano jäävät muistoihin (ja netin  ja tallenteiden ihmeelliseen maailmaan).Tämän viikon maantaina nähtiin Italian Rai 1:ssä viimeinen elokuva Il metodo Catalanotti. Sitä seurasi suorana noin 9 000 000 katsojaa. Minäkin yritin päästä joukkoon, mutta ohjelmaa saattoi seurata vain Italiassa. Onneksi jälkikasvu referoi eilen Montalbanon ´jäähyväiset', ja aivan varmaan kohta Suomenkin TV sen esittää. Lisäksi surffailin you tubessa, mutta eihän pienet klipit korvaa koko elokuvaa. Odotellaan...

... ja nautitaan Sisiliasta eri miehen, Glaudio Gioen näyttelemän Saverio Lamannan seurassa. Sisilia jatkaa kuitenkin maisemissa, mutta nyt saaren pohjoisosissa, San Vito Lo Capossa Trananin maakunnassa. Miehiä tuntuu yhdistävän paitsi salapoliisius myös hyvä ruoka kauniissa maisemissa. Sarja alkaa saapasmaassa ensi viikon maanantaina, ja uskoisin sarjan kiinnostavan myös meidän maassamme. Odottelen...

Toki en unohda Montalbanoa alias Luca Zingarettia. Eikä hän unohda meitä, vaan aloittaa uuden sarjan vankilan johtaja Bruno Testorina Triestessä, saapasmaan pohjoisosassa. Sitä lupaillaan esitettäväksi syssymmällä...

Onneksi Sisiliassa alkaa uusi sarja, mutta se on laiha lohdutus Ragusan maakunnalle, jonne turistit kantoivat rahojaan ihan vain Montalbanon vuoksi. Nyt alue kipuilee menetystään. Jospa vielä joskus Montalbano ilmestyisi rantatalolleen...

Telkkaria on nyt tullut seurattua oikein urakalla. Tämä porojooga Kuusamon Kujalan porotilalla toi hymyn huulille. Joogaaminen -30 asteen pakkasessa kysyy todellista ekstremismistä mieltä.

Entäs sitten talvilajien kirjo Obersdorfissa, joskus jopa + 20 asteen lämmössä. Tuntitolkulla tuli osallistuttua penkkiurheiluun. Taputin yhdistetyn miehille, meidän naisten ja miesten viesteille ym ym. Tietysti norjalaiset ovat norjalaisia, eikä se enää sytytä, mutta kun maalisuoralla tapahtuu sauvojen katkomista ja iso mies itkee sydäntä särkevästi voiton menetettyään, se on draamaa. Eikä meidän Iivoa voi temperanmentin puutteesta moittia. 

Koska kisoihin ei päästetty katsojia, järjestäjät olivat käyttäneet harmaita aivosolujaan: katsojat saattoivat ostaa omalla kuvallaan merkityn istumapaikan ja kun kovaäänisistä pauhasi kunnon kisapauhaus, oli tunnelma taattu - melkein!

Lopuksi paljastus: tämä jäälle jumitettu kuvatus ennustaa, ettei kevät ole täällä vielä. Vasta kun aurinko sulattaa lumen ja jään, ukko pääsee seilaamaan ja kertomaan, minä päivä jäät tänä keväänä lähtivät. Se voi tosin kestää tänä keväänä kauan, sillä tänäkin aamuna pakkasta oli -27 astetta. Onneksi aurinko lämmittää jo mukavasti ja iltapäivällä oli enää -7 astetta. Kevät keikkuen tulee, sanotaan.