lauantai 11. elokuuta 2012

Kahdeksan asiaa

Mine tuolta Turkista antoi minulle tunnustuksen (A blog with substance). Ihailen hänen bloginsa mahtavia kuvia ja upeita matkakertomuksia. Kiitos! Mutta koska olen oikea tumpelo näiden koneitten kanssa, en (taaskaan) saanut tunnustuskuvaa siirretyksi hänen blogistaan tähän omaani. Nyt teidän on sitten mentävä Minen blogiin ja etsittävä sieltä tuo muutama postaus sitten oleva kuva. Samalla voitte matkailla hänen mukana hyvinkin eksoottisiin kohteisiin.

Sittenpä niihin haasteen kahdeksaan asiaan minusta. Olen muutaman kerran aikaisemminkin paljastellut itseäni, joten kertailenpa/kertoilenpa jotain:

1. Olen himo sienestäjä. Kesän ensimmäiset mustatorvisienet on kuivattu. Sinne ne joutuu tuonne jääkaappi-pakastimen yläpuolella olevaan kaappiin toisten sienten joukkoon, toisille lahjoitettavaksi. Sillä jos huomaan tämän parhaillaan meneillään olevan testikauden lopuksi, ettei ruoansulatukseni enää tykkää sienistä, ystävät saavat nauttia niistä. Esim Matti-eno ja vaimonsa tulevat saamaan isompia paketteja sinne Kemijärvelle. Siis kuivattuja lajeja. Ei tuoreita, sillä Itellaan ei voi luottaa, että paketti menee kahdessa päivässä perille. Jokin aika sitten lähettämäni kantarellit muhivat jossain Itellan varastossa yli viikon. Oli ollut kuulemma mahtava aromi sienissä! Roskiin suoraan.

2. Olen himo marjastaja. Jos arvaatte, mitä marjoja tuosssa muhii omppujen ja sitruunamehun kanssa, lähetän yhdelle onnettaren arpomalle pitsikiviaihioita.

3. Olen lankojen hamstraaja. Olen nyt alkanut inventoida varastojani, ja tässä ehkäpä noin puolet langoista. Yhdessä tornin laatikossa on valmiita härpäkkeitä ja yhdessä pitsejä.

4. Minun on vaikea istua tekemättä käsillä mitään. Minulla näyttää olevan myös terävät kantapäät, koska parissa kuukaudessa sisätassuttelun tuloksena on reiät kantapäissä. Siis vain sisäkäytössä tämmöistä jälkeä. Lankana Nallea. Onko muilla kokemusta tämän langan kestävyydestä, sillä Nallea on tuossa lankatornissa kokonainen laatikko.

5. Tykkään näpräilystä muutenkin. Tässä työn alla paljon kokenut ja kärsinyt Aallon nojatuoli. Satulavyöt olivat rispaantuneet ja jopa katkenneet, joten tuoli osiin ja tuunaamaan. Ensin pitäisi saada nuo pahasti ruostuneet niitit irti. Siinä hommassa vierähtää varmaan tovi jos toinenkin. Vuoristomajalla minua odottaan toinen nojatuoli tuunaamista. Semmoinen saapasmaan tyylin mukainen.

6. Olen sosiaalinen erakko. Viihdyn erinomaisesti yksin - ja mukavassa, tutussa seurassa. Varsinkin vuodet eskarilaisten kanssa olivat ihania. Jos seurassa on paljon tuntemattomia, jättäydyn helposti tarkkailijan rooliin. Olen siis siinä suhteessa tyypillinen skorpioni. Mutta kun kiinalaisessa horoskoopissa olen kukko, soppa on valmis! (Kuva Jari Honkakarin)

7. Olen viherpeukalo, jolla ei ole omaa maa-puutarhaa. Minulla oli yhden kesän pieni palsta tuolla muutaman kilometrin päässä, ja voi kun minä tykkäsin. Lajeja oli useita kymmeniä ja työtä piisasi tuntitolkulla päivittäin. Sitten palsta otettiin talon viljelypelloksi. Pah! Nyt minulle on luvattu aarin alue tuolta mansikkapaikan pellolta. Olen jo alkanut suunnitella, mitä siellä kasvatan - tai ainakin yritän kasvattaa. Ainakin paljon kukkia, sillä tämä minun kotiparvekkeeni on liian kuuma kasviparoille. Mutta kirvat kyllä tykkäävät! Kukkia, paljon kukkia. Muuten, kaikki viherturaajat - joko tunnette Mari Mörön kirjallisuutta. Suosittelen.

8. Tämän kesän tunnuskuva Suomesta, vai mitä. Saapasmaassa ei tähän aikaan voi päivällä edes ikkunaa aukaista, jos ei halua veden valuvan naamaa ja selkää pitkin. Siis helteen takia.Siis sisällä. Ulos ei ole asiaa ollenkaan. Minä tykkään enemmän kastua vaikka sateesta kuin helteestä. Silti päivien lyheneminen saa tämän muuttolinnun tilaamaan lipun sinne, missä ainakin aurinkoa on tarjolla. Olen onnen potkaisema, kun voin valita kahden maan välillä.

Tässpä nämä kahdeksan asiaa. Nyt minun tulisi haastaa kahdeksan bloggaajaa. Mutta kun edes sitä tunnustuskuvaa saa näkymään! Jos joku teistä kuitenkin haluaa ottaa haasteen vastaan, olisin otettu.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

26 kommenttia:

  1. Turaaja ja skorppioni täällä tykkäsi siitä mitä kerroit itsestäsi.
    On varmaan aika tärkeää, että oivaltaa elämässään olevansa onnen potkaisema. Elämä olisi ehkä onnellisempaa, kun tuolla asenteella osaisi sen ottaa. Jatkan harjoittelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turaaja-skorpioni, otapa haaste vastaan ja kerro kahdeksan asiaa itsestäsi, kiitos! Tässä vaiheessa elämää (kohta 67 v) on ehkä viisasta seurata onnea. Koskaan kun ei tiedä jne jne jne.

      Poista
  2. Mustikalta ne näyttävät, mutta onko ne sittenkin variksenmarjoja, jotka muhivat sörsselissäsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustikoiltahan ne näyttävät. Oiskohan...

      Poista
  3. Sosiaalinen erakko. Minäkin ehkä olen sellainen. Vaikka ei uskoisi. Osaan näet olla seurassa ikään kuin kotonani. Tykkäänkin olla ja keksin melko helposti tikusta asiaa, jos tilanne sen vaatii. Mutta viihdyn oikein mukavasti itsekseni. Minun on pakko saada olla itsekseni ehkä vielä paremmin sanottuna. Kesällä kärsin juuri siitä, kun ei ole mitään omaa aikaa.

    Kivat kertomiset. Nallelangalla minäkin olen sukkia kutonut tai sitten seitsemällä veljeksellä. Pitää vaan tehdä tarpeeksi vahvistetut kantapäät vaikka kahdella langalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa sinun perheesi pitää huolen siitä, ettet pysty erakoitumaan - liiaksi ainaskaan. Sukkia on valmiina varastossa, sekä Nallesta että Veljeksistä, mutta ei-vahvennetuilla kantapäillä. Seuraavia sukkia kutoessa muistan sinua. Oikein hyvää lomaa teille. Kertomuksia odottelen.

      Poista
  4. Hei Liisa serkkuni!!!
    On kiva lukae ja seurata sinun"tekemisiä" luen sinun sivun melkein joka päivä jos on jotain uutta.Oli harmi kun emme tavanneet sukujuhlilla,mutta kun olin viikkoa ennen Lohjansaarella margit siskoni luona meidän piti vaeltaa mutta kun hellin sisko puuttui niin emme haluneet vaeltaa.Oletko niinkuin Hellin-siskoni että ei voi istua vain kädet ristissä vaan aina pitää olla tekemistä,minä kyllä voin vain istua ja lukea,mutta tähän vuoden aikaan kun on metsässä marjoja ja sieniä niin tykkään kulkea metsässä ja poimia marjoja,tänä vuonna on paljon mustikoita ja kanttarellia,ja sitten olen kova "kalamies" kuljemme "ukkoni" kanssa paljon kalassa talvella pilkiten ja kesällä veneestä kalastellen ja myös verkoilla merestä meillä on meri lähellä. HYVÄÄ SYYSKESÄN JATKOA!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla sinusta serkkusein siellä Ruotsissa??? Toivottavasti vielä tapaamme sukujuhlilla. Kahden vuoden päästä? Taitaa olla lepinsalon mummon perintöä tuo käsien rauhattomuus! Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja 'ukollesi'. Olen kyllä tietoinen, että seuraan blogiani. Toivottavasti kommentoin uein.

      Poista
  5. Tiedän mitä marjoja ovat, mutta antaapa toisten arvailla.
    Tuo hilloke oli hyvää, kiitos.
    Verannalla on muhimassa 9 sankoa variksenmarjamehua...
    Voisikohan sitä viedä Italiaan ?
    -seija-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, kun et paljastanut marjoja! inusta se hilloke oli aika laimeaa. Italiassa otetaan variksenmarjamehu ilolla vastaan. Siitä olen varma.

      Poista
  6. Jos eivät mustikoita niin olisiko mustaviinimarjoja?

    Osaatko sieni-ihmisenä sanoa mitä sieniä mahtaa olla sellaiset aivan herkkutatin näköiset, mutta pillistön sijaan niissä on heltat. Jalka siis valkea ja pullukka, lakki ruskea, pieni oli ihan sumppu, isompi jo hieman aukinainen, päältä hieman tahmea (ei limainen). Mustikkareissulla näin, mutta jäi sinne kun en sitten tiennyt mitä ne oli. Harmitti hirveästi kun luulin jo löytäneeni tatteja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustia marjat olivat, mutta mitä? Luulisin, että sienesi olivat kehnäsieniä. Otapa netistä sen kuvia ja vertaa. Herkkusieniä ovat ja oleilevat samoilla main kuin esim mustikat. Tutustu ja kerää. Jokos Rooma polttelee?

      Poista
  7. Hyvää viikonloppua sinnekin!
    Arvailisin, että nuo marjat ovat mustamarja-aroniaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös itsellesi! Aroniaa... hmmm...

      Poista
  8. Voi miten tykkään kahdeksastasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla. Tänään-KIN ripottelee, vaikkakin sinistä ja keltaistakin vilahtelee... Lippu tilattu...

      Poista
  9. Jokohan saskatoonit, marjatuomipihlajat ovat kypsiä? Sen tiedän, että aroniat ovat vasta ihan pieniä vihreitä (kurkkaan ikkunasta ulos), joten veikkaan saskatooneja.
    Sehän on ikävää, ettet voi syödä sieniä. Olet varmaan kokeillut eri valmistusmenetelmiä, kuten noita kuivattuja sieniä, eräs tuttuni voi syödä säilykesieniä ilman vatsanväänteitä, muttei tuoreena paistettuja.
    helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahas!! Marjatuomipihlajia-ko? Hain apteekista lääkettä, joka auttaa ruoansulatuksessa. Sitä kokeilen tänään. Olen nyt laittanut kantarelleja vain etikkaliemeen. Toivottavasti ne sulaa.

      Poista
  10. Marjatuomipihlajat eikun marjatuomipihlajan marjat. Aivan liian vaikea nimi muistaa. Tein niistä kerran piirakan mustikan puutteessa ja kaikki olivat pettyneitä, näytti ihan mustikkapiirakalta, mutta maku oli ystävällisesti sanottuna vaatimaton. Suoraan pensaasta syötyinä ihan hyviä. Minäkin tarvitsin aarin maata lisää ja Mörön puutarhapakinoista olen pitänyt.
    terveisin hyvin introvertti-helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heko, heko! Harva meistä kai sentään puita hilloksi keittelee. vai oli lievästi sanottuna vaatimatonta. Palataanpa asiaan. Sain just tuon Mörön kirjan luettua. Olisipa mukava päästä hänen luokseen retkelle.

      Poista
  11. Marja-aronian marjoja olisin tullut veikkailemaan, mutta se olikin jo sanottu. Sitä kasvaa valtavasti tuossa läheisellä leikkikentällä, mutten ole siellä nyt käynyt, niin en tiedä ovatko jo kypsiä... Mustaherukoiltakin nuo näyttävät ja ne ovat ainakin meidän puskassa jo syömävalmiita.

    Ja arvaas mitä! Mie lähden työväenopistoon opiskelemaan italiaa! Meillä on minua neljä päivää vanhemman ystäväni kanssa suunnitelmana lähteä viettämään 40 + 40 -vuotisjuhlamme Italiaan. Ajatus on, että olemme viikon Roomassa ja viikon sitten jossain muualla. Täytämme joulukuussa 2015, mutta arvelen, että keväällä on kivempi matkustaa sinne. Meillä on rahastosäästötili tätä varten ja hauskinta ovat "Italia-illat": italialaisia leffoja, ruokaa, musiikkia jne :D Ja nyt siis myös kielen opiskelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja-aronioiltahan nuo näyttävät, samoin mustaherukoilta ja isoilta mustikoilta. Parin päivän päästä paljastan.

      Allora, studiate l'italiano! Bravissimi! Joulukuu on ehkä turhan kolea ja kylmä. Suosittelen toukokuuta. Rooma on aina Rooma ja sitten saapasmaasta löytyy vaikka mitä muuta. Tulkaa skoolaamaan!

      Poista
    2. No tullaan! Tämä Italia-projekti on itseasiassa syy siihen, miksi alunperin etsiydyin blogiisi! Sittemmin miut on kyllä pitänyt lukijana moni muukin asia.

      Poista
    3. Allora, benvenuti! Ci vediamo!

      Poista
  12. On marjat varmaan mustikoita, veikkaan niin. Niistä hilloke on vähän väljän makuista, kun happoa ei ole.
    Marjastaja-sienestäjä olet, niinhän minäkin. Niiden perässä metsissä on niin mukavaa liikkua ja ajatus tekee laajoja kaaria samalla.
    Mukavasti kirjoittelit itsestäsi, kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisivat hyvinnii olla vaikka mustikoita. Ylihuomenna paljastan. Sinä olet sitä paitsi kalastaja. Minä voin vain onkia mato-ongella tai pilkkiä. Pikkuveljen tai kaupan kaloihin minun on tyytyminen. Luonnossa liikkuen ajatuksetkin ovat liikkuvaisia. Mukavaa että tykkäsit.

      Poista