Kahden pàivàn urakan tuloksena 19 laatikolista Sabiinan kullan aineksia. Tànà vuonna piti olla heikohdo satovuosi viime vuoden upean tuloksen jàlkeen, mutta ainakaan tàmàn oliivilehdon sato ei juuri viime vuotiselle hàvià. Mutta kypsempià (mustempia) oliivit tànà vuonna ovat kuuman ja kuivan kesàn tuloksena. Jotkut eivàt poimi tànà syksynà ollenkaan, koska edellistàkin òljyà on vielà runsaasti. Ylemmàn kuvan jàttioliiveista voi tehdà minun ehdotonta herkkuani Olive ascolane, tàytettyjàoliiveja. Silloin kun ne ovat vihreità. Nyt jàttiksetkin sekoitettiin muihin oliiveihin.
Ensin puu tutkitaan. Jos oliiveissa ei này pikkuisia koloja merkkinà siità, ettà parin millin madot olisivat ehtineet herkuttelemaan ennen poimijoita, ...
... verkot viritellààn puiden juurelle ja ...
... tehojumppa voi alkaa! Launataina ahkeroimme yhteensà viitisen tuntia ja sunnuntaina noin kolme, sillà yòllà ylitse pyyhàltànyt ukkosrintama oli kastellut maan. Pienet sadekuurot eivàt poimimista estàneet kumpanakaan pàivànà. Paljon puita jài vielà poimimatta, joten mikàli sàiden haltia suo, homma jatkuu viikon kuluttua.
Sen sijaan talon ohi kulkeva tie oli yòllà muuttunut autojen pesupaikaksi. Toissa kevàànàhàn tie tàllà kohtaa romahti vuorilta tulevan vesimassan alle ja vei mukanaan ystàvienkin oliivipuista aikamoisen osan. Kun tie viime vuoden syksynà saatiin korjattua, oli ehkà jossain tullut suunnitteluvirhe, kun vesi ei nyt pààse kunnolla pois tieltà. Ja syysmyrskyt ovat vasta alkaneet...
Tànààn oliivit viedààn puristettavaksi frantoioon, jotka elàvàt nyt vuoden kiivainta aikaa. Voitte varmaan kuvitella linja-autokuskien tuskaa, kun he tàssàkin mutkassa yrittàvàt vekslata pitkàn kulkuneuvonsa selville vesille!
Meikàlàisellà hiki valuisi jo pikku autonkin ratin takana. No, tànààn kuskien ei tarvitse hermoilla, sillà linja-autot eivàt nyt kulje. On lakko!!! Vaihteeksi.
With this rose from your garden I will say Thank you (Y and J) for the two wonderful days!
Olipa mielenkiintoista lukea! Kuvittelin, että oliivit poimitaan jotenkin käsin, siis kuin marjat...Mutta olisi tosiaan liian hidasta!
VastaaPoistaMeillä muuten "poimitaan" vieläkin suppiksia...
Oliivit ovat hyviä! Täällä on tänä vuonna hyvä oliivisato:puut täynnä hedelmiä,Pari postausta sitten kävin pohjoisessa oliivitarhassa ja oliiviöljypuristamossa ja viimeisessä ruokablogipostauksenikin käsitteli oliiveja ja sen öljyä.Huomasin muuten,että kuvissasi oliivien pudottamiseen käytetään haravia;kun olin oliivitarhassa,olivat siirtyneet jo vähän nopeampaan laitteeseen eli sähköharavaan;D
VastaaPoistaRiitta: Minà poimin AINA kàsin. Haluan tuntea oliivit kàdessàni. Ja koska olen niin lyhyt, poimin vain alaoksista. Viime vuonnahan putosin tikkailta, ja silloin jàlkikasvu kielsi kiipeilemisen. Koska nàmà ystàvàni eivàt elààkseen viljele oliiveja, on poimintakin semmoinen leppoinen tapahtuma. Varsinaiset viljelijàt kàyttàvàt tehokkaampia poimintatapoja, esim noita sàhkòharavoita, joista Yaelian kertoo tuossa seuraavassa kommentissa. Siellà suppiksia, tààllà oliiveja.
VastaaPoistaYaelian: Tàytyypà vierailla ruokablogissasi. Tuosta poimimisesta vastasin jo Riitalle.
Mukavammaltahan tuo näyttää, kuin rämpiä suomalaisella suolla lakkojen perässä.
VastaaPoistaHuolestuneena täällä seurataan Italian sateita.Juuri eilenillalla tuli uutisfilmiä Roomasta. Onneksi sinun asuntosi taitaa olla turvassa ylhäällä.
Hienoa, että kerroit miten oliivit poimitaan. Minulla ei ainakaan ollut siitä mitään tietoa.
VastaaPoistaToivotaan, että sateet loppuvat.
Sude: Minulle kyllà kày suollakin ràmpiminen, JOS palkkana on satoa edes jonkin verran. Saapasmaa on tosiaan nyt hàtàà kàrsimàssà noiden sateiden ja myrskyjen takia. Surkeita kuvia joka pàivà sekà lehdissà ettà televisiossa- Ei se ettà maja on korkealla turvaa mitààn, jos ylàpuolella olevat maamassat làhtevàt vesien mukana liikkeelle. Viimeisin onnettomuus oli tosiaankin toissa kevàànà, kun tuo alatie meni poikki. Sità edellisessà vyòryssà osa parkkipaikasta huuhtoutui alas. Onneksi kuolonuhreilta on tààllà sààstytty.
VastaaPoistaIrmastiina: Mukavaa, kun tykkàsit. Minà nautin suunnattomasti oliivien poimimisesta, ja samana pàivàn òljy on taivaallista. Sità ei koskaan saa maistaa Suomessa.
Taaspa sitä sivistyi, kiitos siitä!
VastaaPoistaPikkusisko: Millà lailla sivistyit? Tahtoo tietàà.
VastaaPoistaOnneksi luin tuon sinun tikapuilta putomisen vasta nyt, olisi eilen pelottanut paljon enemmän roikkua tikkailla rännejä putsaamassa. Kiinnostava juttu oliivien poimimisesta, kävin lukemassa myös Yaelian postauksen vanhasta oliiviöljypuristamosta ja mehiläisistä. Jos en pelkäisi pistoja, niin kokeilisin mehiläistarhausta.
VastaaPoistahelena
Olen luullut että oliivit kerätään käsin.
VastaaPoistaKuinka monesta puusta nuo oliivit on kerätty ja tiedätkö paljonko tuosta satsista tulee öljyä ?
Mitäs oliiveille sitten tehdään kun öljy on puristettu ?
Ja vielä kysyisin että onko se öljy siemenissä vai hedelmälihassa vai molemmissa ?
Oliivit ovat todella hyviä; varsinkin isot.
-seija-
En ollut aikaisemmin perehtynyt ollenkaan tähän oliivisadon keräämiseen, joten kovasti sivistyin!
VastaaPoistaHelena: Kiipesin huterille tikkaille, jotka alkoivat huojua. Tartuin oliivipuun oksaan, joka kuitenkin antoi periksi, ja minà liuin maahan. Muutama mahtava mustelma tuloksena. Plus kielto! Joka kylàllà on oma frantoio. Vuoristomajan puristamosta olen blogannut 15.11.2009.
VastaaPoistaSeija: Jos on satoja puita ja kaikki tarhurit kerààvàt sadon yhtà aikaa, ei poimijoita riità, joten on keksitty monenlaisia haravoita. Noihin kysymyksiisi en osaa vastata - vielà. Kunhan olen tavannut puiden omistajat, palaan asiaan. He ovat nyt pienellà matkalla. Minà tykkààn eniten niistà tàytetyistà isoista ja pienemmistà pehmeistà mustista, joita Suomessa en ole koskaan nàhnyt. Jouluksi saat maistiaisia, jos haette Keuruulta.
Pikkusisko: Jahas. Olen kyllà viime ja toissa marraskuussa jotain puuhasta blogannut, mutta en varmaan kovin tarkasti. Sità paitsi, kertaus on sivistymisen apuvàline!!!!!!!!
"Kertaus on opintojen äiti", sanoi yksi alakoulun opettajistani aika tiuhaan.
VastaaPoista