torstai 13. lokakuuta 2011

Tapahtui nàinà pàivinà...

Arvaattekos, mikà tàmà on? Laitan yhdelle arvanneelle (oikein tai sinne pàin edes) postikortin seruraavasta kylàstà/kaupungista, joka on...

 ... Fiano Romano, Isà Camillon filmausmaisemissa. Nàistà pikku kylistà harvoin lòytàà postikortteja, koska eivàt nàmà ns turistirysià ole, mutta Fianosta lòysin jopa kolmenlaisia.

No, mitàs tàssà sitten tapahtuu? Kaksi poliisia on sulkenut koko kadun!  Koulun pààttymisaika. Koulubussit noutavat lapsia, joten liikenne on seis, kunnes kaikki on turvallisesti busseissa ja bussit làhteneet sinne sun tànne! Tààllàhàn eivàt lapset muuten saa yksin kulkea koulumatkoja. Jos he eivàt kulje busseilla, (iso)vanhemmat kuljettavat heità. Ihan hyvà niin, sillà onhan tàmà liikennekulttuuri tààllà vàhàn erilaista kuin Suomessa.

Kotimatkalla kàvimme Civitella San Paolossa. Ei, me emme menneet pelaamaan noitten kuvan miesten kanssa korttia, vaan kàvimme juomassa kahvia ja mehua. Sità kahvia, jota minikupissa on vajaa ruokalusikallinen, mutta joka on niin vahvaa, ettà silmàt pysyvàt muutaman tunnin apposen auki.

Vanhan kaupunginosan sisàpihalla oli nàità, aikoinaan roomalaisilta unohtuneita marmorikappaleita. Olisi kelvannut minulle, mutta olivat turhan painavia.

Sen sijaan noita ylempià rappusia pitkin kiipeàminen voisi nostattaa hien pintaan. Ei sovellu ikàihmisille.

Kylàssà kuitenkin asuu paljon vanhuksia, joille liikkuminen saattaa olla toisen ihmisen avun varassa. Tàytyyhàn kavereita pààstà tapaamaan.

Missàhàn muuten muinaisina esiaikoina kylàn vàki kàvi tarpeillaan? No, nyt voi istahtaa ihan 'ulkovessaan', sillà nàità vessaulokkeita on rakennettu sinne sun tànne, jos sisàtiloihin ei ole mahtunut.

Tapahtui nàinà pàivinà, ettà Roomasta kàvi kàsky, ettà koko maa oli henkikirjoille laitettava (tapahtuu joka 10. vuosi). Nyt siis minàkin kuulun Rooman valtakuntaan, kun satun oleilemaan tàssà lukaalissa, vaikkapa vain vieraana. Minun ei tarvinnut paljastaa edes kansallisuuttani, mutta jàlkikasvulta kysyttiin kaikenlaista. On siinà jollain ollut hommia kehitellà nuo kyselylomakkeet, ja monta tarvitaan niità sitten joskus yhteenvetàmààn.

Tàssà yhteydessà tekisi mieli sanoa monta rumaa sanaa Mr B:sta, mutta en viitsi nostattaa verenpainettani. Milloinkahan tàmàn maan sirkus lopettaa nàytàntònsà?

14 kommenttia:

  1. Tuohan on ihan selvästi limen ja mandariinin risteytys jonka nimi on tietenkin limeriini.

    VastaaPoista
  2. Hei Rooman valtakuntalainen.Tuo on tietysti appelsiini.Meilläkin on vihreitä appelsiinejä joissa aavistus oranssia...
    Hassuja nuo vessaulokkeet;D Mutta miten ihmeessä kylän vanhemmat henkilöt pääsevät ylös kaikkia portaita pitkin...

    VastaaPoista
  3. Appelsiini, sun omasta puusta varmaan.

    VastaaPoista
  4. KUvaa en nähnyt mutta joku sitrushedelmä ( suoraan kopiotu muiden vastauksista :)).

    Mutta kuva missä portaat ovat näkyi. Tuo olisi loistavaa lenkkimaastoa.

    VastaaPoista
  5. Ei ole mitään vertailukohtaa, jolla voisi tuo hedelmän kokoa arvella, mutta ehdotan pomeloa.

    Kiva lukea taas Italian kuulumisia. :)

    VastaaPoista
  6. Minulle tuli kyllä pomelo mieleen, enkä näköjään ole ainut, joka sitä arvailee.
    Täällä taas kaukokaipuun kynsissä käpristellään, kun noita kuvia katselee. Tuonne ulkokahvilaan ukkojen sekaan korttia lätkimään tekis kovasti mieli.

    VastaaPoista
  7. Olisiko oman puun satsuma tai klementiini. Ihan vain siksi luulen niin, koska olen syönyt pari päivää uuden sadon vihreitä satsumia.
    Tuossa kaupungissa esteettömyys taitaa olla aika vieras käsite, kuten varmaan isossa osassa Etelä-Eurooppaa.

    VastaaPoista
  8. Ensimmäisenä ajattelin että se on pomelo. Kun sitten luin että on myös vihertäviä satsumia ja vielä uutta satoa niin arvaanpa sitten kuitenkin sen. En tiedä milloin pomelot kypsyvät ja että onko niitä Itlaliassa.
    -seija-

    VastaaPoista
  9. ehkä satsuma tuskin mandariini.. Mielenkiintoisia yksityiskohtia

    VastaaPoista
  10. Kaikille yhteisesti: On ollut kaksi estettà, etten ole lojunnut tààllà blogistaniassa, toinen tyrpeellinen ja toinen mukava. Tyrpeellinen on ollut se, etten ole saanut nettià auki silloin kuin olisin ehtinyt/halunnut, ja se mukavampi làhti just kohti lentokenttàà ja kohti Suomen Turkua. No, joka tapauksessa, tàmàn postauksen hedelmà on MAPO, minulle ihan eka tuttavuus. Ma niin kuin mandariini ja po niin kuin popelmo (greippi), maistuu enimmàkseen greipille ja on mandariinin kokoinen. Tykkààn. Onnetar làhettàà Fiano Romanon kortin Seija-systerille!!! Suvun suosimista, mutta kun nyt Onnetar arpoi nàin. Kortti tulee, kunhan tàmàn kylàn posti saa koneensa toimimaan. Ne ovat olleet guasto - rikki. Ei ensimmàinen eikà varmaan myòskààn viimeinen kerta.

    VastaaPoista
  11. Ihmettelinkin jo että missä haahuilet. Hieman veikkasin mielessäni yhteysongelmia.
    On sangen harvinaista että arpaonni osuu kohdalleni. Kiitos, kiitos.
    Mutta juuttuukohan korttikin jonnekin hyllylle, heh, heh. Kuten se paketti; ei ole postisetä/-täti sitä vielä tänne tuonut.
    -seija-

    VastaaPoista
  12. Seija-systeri: Jospas paketti ja kortti tulevat samalla kertaa. Toisaalta unohda koko paketti ja odota vain korttia. Viikon, parin verran. Kunhan saan sen ensin postiin.

    VastaaPoista
  13. Voikohan tuosta valittaa EU:n oikeusasiamiehelle???

    VastaaPoista
  14. Census? Did we miss making our presence known in our little village?
    Patti

    VastaaPoista