A = Afrikka
Tämä eebenpuusta tehty veistos 'opetti' minulle, kuinka tavallisen näköisen puun sisus muuttuu mustaksi taideteokseksi puun kuoren jäädessä muistoksi siitä, millaisesta puusta veistos on tehty. En ennen tiennytkään, millainen prosessi usein näkemieni mustien veistosten takana on. Googlaamalla sain lisää tietoa. Tämmöisiä aarteita oli Turun serkkulassa useita.
Ja arvaatte varmaan, mistä tämä viimeisin afrikkalainen kangasaarteeni on. No tietysti serkun kaapista muistoksi saatu. Että osaa olla ihana kaapu: lämmin ja viileä samalla kertaa. Tämä lähtee sitten saapasmaahan. Tai oikeastaan tämä lentelee matkalukussa sitten edestakaisin.
A: Arvonta
Alkoi blogini olla liian hamsterin saalispitoinen, joten arvasin oikein, että arvonta piristää kommentoimaan. Mutta enhän voi teitä moittia siitä, että kommentoijat harvenivat, koska itsekin olen vähän laiskistunut. Luen kyllä pikaisesti teidän blogejani, mutta kommentointi on jäänyt vähemmälle. Lupasin lähettää yhdelle teistä liinan, virkatun tai kirjaillun. Arpaonni kohdistui tällä erää Leena P:hen. Jo kommentteja lukiessani päätin, että Kaisu T ansaitsee - vaikkei arpaonni häntä suosisikaan - liinan antamalla erittäin perusteellisen tiedon tuosta sinisestä väristä, ja kun sitten selvisi, että Kaisu on minun serkkuni siitä Eino-enoni lapsikatraasta, Kaisu ansaitsee KAKSI liinaa. Leena ja Kaisu, lähettäkää osoitteenne ja toiveenne (virkattu vai kirjottu) spostiini. Leena on muuten kauniita käsitöitä itselläänkin. Käykääpä hänen blogissaan.
A: Aarteita
Toissa päivänä löysin tämmöisiä pikkuruisia aarteita, männynherkkutattipoikasia. Mutta jos tutkitte suurinta hieman tarkemmin, sen jalan oikeassa seunassa on jo yksi vuokralainen (juurimadon poikanen). Kun sitten putsasin sienet, JOKAISESSA oli jo niin paljon asukkaita, että vain pieni nurkka joka lakista oli ehjä. Mutta että olivat kauniita.
Lopuksi: Jos haluatte kutkuttaa nauruhermojanne, käykääpä katsomassa Suomimamman blogia, jossa hän kertoo mahtavasti sisilialaisesta liikennekulttuurista. Ymmärrätte sitten, miksi en enää suostu omaa autoani saapasmaahan ajelemaan, sillä kirjoitus sopii kuin nappi silmään myös vuoristomajan liikennekulttuuriin. Blogin kirjoistus olisi hyvä jokaisen suomalaisen lukea ENNEN ajomatkaa Italiaan. Vaikka oma auto siellä tarpeen olisikin. varsinkin taas näinä päivinä, kun saapasmaalaiset innostuvat lakkoilemaan, eikä mikään yleinen kulkupeli toimi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tämä on vähän niinkuin Triple-A rating.
VastaaPoistaAllu: Jep. Ei mitään tekemistä kolminkertaisen a-lkoholihomman kanssa. Tällä erää.
VastaaPoistaHieno patsas,näyttää kuin olisi metallista tehty.
VastaaPoistaJa tattivauvoja!
Pitääkin mennä sinne suomimamman blogiin lukemaan tuosta mistä kirjoitit;D
Yaelian: Eebenpuusta valmistetut veistokset ovat hyvin kauniita, ja afrikkalainen osaa sen puun työstämisen. Tattivauvat olivat todellakin hellyttäviä. Täytyy taas huomenna käydä katsomassa, olisiko uusia putkahdellut maan pinnalle. huomasin äsken, että Allu oli jo suomiammaa kommentoinut.
VastaaPoistaolivat niin lupaavan nàkòisià noi tatit, kai sitten niiiden matojenkin mielestà :D
VastaaPoistamutta kiitti kehuista juttuani koskien :) :)
Anna: Totta kait matosetkin ymmärtää hyvän päälle. Tekstisi OVAT mainioita. Niin tutun tuntuisia, vaikkakin saappaan varpaasta irronnelta saarelta.
VastaaPoistaSinulle kävi sitten samoin kuin minulle. Sain lahjaksi samanlaisia kuvan kauniita tatteja ja kun piti ruveta ruokaa laittamaan, niin jokaikinen oli täynnä pieniä inhottavia valkoisia matoja. Meni vähäksi aikaa tattien syönti halut :)
VastaaPoistaSude: Saapasmaalaiset olisivat vain kieli lipoen valmistaneet nekin tatit ruoaksi. Eläinproteiinit vaan mukaan. Yleensä siivoan sienet jo metsässä, sillä en halua raahata mitään toukkia kotiin, mutta kun nuo vauvelit olivat niin söpöjä ja kamera kotona. Tänä aamuna telkussa kerrottiin, että tämän vuoden herkkutatit ovat harvinaisen toukkaisia.
VastaaPoistaPorcini! Bravissimo!!!!
VastaaPoistaPatti
Patti: Si, zuppa da porcini!
VastaaPoista