maanantai 25. heinäkuuta 2011

Siniveristä surua

En olisi koskaan osannut arvata, kuinka sana Norja edellisessä postauksessani tulisi ajankohtaiseksi aivan erilaisissa tunnelmissa kuin tämän  kyselemämi lasin tekijä. Lasin tekijä on Willy Johansson (sarja Tangen), niin kuin Helena hyvin tiesi. Postia hänelle lähti tänään.

Tämän hetken sana Norja tuo mieleen täysin toisenlaiset asiat: Miten ihmeessä mieli voi sairastua niin, että naurussa suin voi teloittaa nuoria/asettaa tappava pommi? Toisaalta historia voi osoittaa samanlaisia ihmisriepuja. Eikä historiassa tarvitse mennä kovinkaan kauaksi. Samanlaisia sairaita mieliä on tälläkin hetkellä vallan kahvoissa kiinni. Tämän päivän historiassakin. En ymmärrä, en.

Olen nyt siniverinen. Mustikoita on niin paljon kuin vain ehtisin poimia. Tuppaa nuo tropiikin tänne tulleet säät hieman rajoittaa tämän siniverisen hamsterin hommia. ,,Aamupäivän ensimmäiset tunnit vielä kestää metsässä (pikkukärpäsiä, itikoita, paarmoja kavereina), mutta sitten on kiiruhduttava kotiin ja kylmään suihkuun. Eilen alkoi myös vattuaika. Nytkin tuossa kattilassa porisee vattu-mustikkahillo. Pikkusiskon kanssa käytiin iltavatukossa. Lakkoja sain viikolla puolisen litraa. Sekin hyvä saalis ajatellen joulun herkkua: kuppimaitoa (ternijuustoa). Voipi lakoista pari desia riittää saapasmaan herkkusuullekin.

Tiskirättikin saii uuden värikylvyn. No, onneksi bamburätin voi laittaa seuraavaan pyykkin valkenemaan.

Sitten mainoskatkos: Olettekos kokeilleet tuota valkoista Melatinia? Minua tympi aina, kun otin mansikoita pakkasesta. Vetistä mössöä. Mutta ei enää. Kokeilin tänä kesänä mansikoihin tuota valkoista Melatinia. Ei keittämistä, siis vitamiinit säilyvät paremmin. Otin eilen pakkasesta Melatin-mansikoita sulamaan puuron päälle. Voi että oli mukavan oloista mössöä. Semmoista hillon oloista, eikä ollenkaan vetistä. Onkos teillä kokemuksia  valkoisesta Melatinista? Sopisiko vatuille jne?

Raskas ruumiillinen työ (= trooppisessa ilmastossa rämpiminen) vaatii ronskia ruokaa. Merisuolaa ja rosmariinia... valkosipulin kanssa huhmariin...

... mössöä kyljysten (kasslereiden) pintaan + reilu kerros sinappia (tällä erää Turun sinappia, joka lienee valmistettu ties missä, mutta ei Turussa)...

... kuumalle rautapannulle... muutama salvianoksa pihveille... kermaa loraus... muhimaan, muuta ei liian kauaksi aikaa... Jaksaa taas römpiä metsissä...

Olen tähän saakka iloinnut sateista - sienisateista... Nyt vaan jo riittäisi se sortti. Sieniä tulee vähemmästäkin kosteudesta. Vatttupusikotkaan ei tykkää, koska homeet ovat jo iskeneet... Milloinkahan tämä hamsteri olisi tyytyväinen...

Rauhallista alkanutta viikkoa meille kaikille.

Ps. Olen saanut tietä, että Lepinsalon sukua on myös siellä Kreikassa. Olen huomannut sen myös blogni tilasto-osuudesta, Olisipa mukava saada spostiini viestiä Helleenien maalta.

Ps, ps. Olen miettinut, ketkä lukijoistani asustelevat Norjassa, Virossa, Espanjassa, Briteissä. Olisi erittäin mukavaa tietää teistä, vaikka spostin kautta.

7 kommenttia:

  1. Vaikeaahan sitä on tajuta,miten joku voi tuolla tavoin tappaa ihmisiä kuin itikoita.Ja sitten vielä hymyillä..
    Minulta jäi mustikoiden poiminta kesken. Porvoon suunnalla ei niitä pahemmin löytynyt ja Mikkelissä taas ei ollut oikein aikaa;ja siellä olisi ollut paljon suuria meheviä mustikoita.Mutta ostin torilta ja muutenkin söin reilusti mustikoita koko reissun ajan,kunnon suomalaista superfoodia!
    Näin tuota valkoista Melatinia kaupassa,mutta sitten se unohtuikin sinne. Kuulostaa sellaiselta tuotteelta,että pitää ensi kerralla ostaa sitä.Mukavaa alkanutta viikkoa Lissu!

    VastaaPoista
  2. Hyvää mustikkaista heinäkuun viimeistä viikkoa sinulle lämpimin ajatuksin
    maria

    VastaaPoista
  3. Eikö tosiaan tarvitse keittää valkoista Melatinia ?
    Syötiin juuri pihastamme poimittu herkkutatti.
    Eilen mustikkareissulla "kompastuin" kanttarelleihin. Ihan pääsivät yllättämään.
    -seija-

    VastaaPoista
  4. Täänään on tämän hamsterin vapaapäivä, sillä selkä ei tykännyt eilisesta kahdesta eri metsässä rymyämisestä. Nyt vähän laiskottelen ja lepyttelen selkää... Tuo valkoinen Melatin on tosiaan aarre. Mukavaa viikkoa sinullekin.

    Maria: Mukavaa viikkoa sinullekin. Kiitos vaan muuten niistä Aarikan helmistä. Ovat olleet monesti ihailun kohteena.

    VastaaPoista
  5. Seija-systeri: Ei tartte keittää. Lukee kyllä pussin päällä. olen nyt syönyt jo yhden pakastepurkillisen mustikoitten kanssa aamupuuron päällä. Kokeilehan. Kävin eilen tarkistamassa tattitilanteen, mutta pahukset olivat parissa päivässä kasvaneet yli. No, saivatpa toukat kunnon ruokaa. Kantarellitarkistus on ohjelmassa ylihuomenna.

    VastaaPoista
  6. Postilaatikossa odotti tänään kirjeesi ja -oi- niin kaunis pitsiliina! Kiitos, kiitos! Laitoin sen heti tummalle pöytäpinnalle, että kuvio näkyy hyvin.
    Tuo valkoinen Melatin oli minulle aivan uusi tuttavuus, sitäpä täytyy kokeilla.
    helena

    VastaaPoista
  7. Helena: Ollos hyvä vaan. Tummalla pinnalla kuviot todella tulevat hyvin esille. Tuo valkoinen Melatin on tosiaankin kokeilemisen arvoinen. Suosittelen.

    VastaaPoista