sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Oliiveja aamusta iltaan

Aamuaurinko lupasi hienoa sààtà oliivien poimintaan. The sun was shining early in the morning. Just a perfect day for picking olives.

Vuoristomajan juurella on ystàvillà yli sata puuta. Suurin osa pullollaan oliiveja. Onneksi puut olivat niin matalia ja osa poimijoista niin pitkià, ettei tikkaita tàllà kertaa tarvittu. Siis ei minullakaan vaaraa olla 'puusta pudonnut'.

Near my Italian home there are over hundred of olive trees in a friend couple's garden. Luckily the trees are not tall, and luckily some of us were able to reach even the highest olives.

Reipasta joukkoa...
Very busy ladies...
Kaiken ahertamisen kruunasi leppoisa jutustelu.
In between the working you always had some chat with others.
Tosin joillakin lounas jatkui hieman kauemmin...
Some enjoyed their company with a long lunch, thou.
Lopputuloksena kahden pàivàn ahertamisesta 17 suurta laatikkoa. Jokainen laatikko painoi noin 25 kg. Nyt oliivit ovat frantoiossa, puristamossa. Jànnittàà kuinka paljon òljyà tulee. Poimintapalkkiona minàkin pààsen osingoille.
See how beautiful olives. 17 big boxes in two days. Every box is about 25 kg. Now the olives are in frantoio. I am waiting to know how much oil 'we made'.
Vàsyneità, mutta ah niin onnellisia. Aurinkokin on jo laskemassa. On aperitiivin aika.
Tired but so happy. The sun is setting. It is time for aperitivo.
Sabinan Pyhà vuori, Monte Soratte n klo 17.30.
The Holy Mountain of Sabine, Monte Soratte at about 7.30 pm.
Oli aika valmistaa illallinen. Sità varten toin taskussani viisi kypsàà oliivia. Ensin pasta kiehumaan. Sillà aikaa kastike. Pannulle voita ja oliiviòljyà, Extra Vergineà tietysti. Edelliseltà vuodelta tosin. Sitten pari valkosipulin kynttà ja pari peperoncinoa. Lopuksi vàhàn rikotut oliivit. (Valkosipulit, peperoncinot ja oliivin siemenet poistin ennen syòmistà.) Pààlle tietysti raastettua pecorinia ja parmesania. Eràànlainen satokauden alun helppo ja halpa ruoka. Yleensà oliiveja ei syòdà raakoina, mutta tàhàn ruokaan ne sopivat erinomaisesti antamaa mukavaa lisàmakua.
It was time to make dinner: Aglio, olio, peperoncino, and 5 olives! Thank you my friends. It was a wonderful experience.
***
Tàmàn kertainen isàntàvàkeni ei kasvata oliivipuita elààkseen, joten tàmà postaus kertoo varmaan erilaisesta tyònteosta kuin jos perheen toimeentulo olisi sadosta kiinni. Nàmà ystàvàni, sekà puiden omistajat ettà me apukàdet, olemme elàkelàisià, osa amerikkalaisia, osa brittejà, osa italialaisia ja minà suomalainen. Siis enemmàn hupia kuin tyòtà. Niin tai nàin, minà nautin sydàmeni pohjasta, kun saan olla ulkotòissà mukavien ihmisten kanssa.

13 kommenttia:

  1. Voi miten mukava tunnelma ja ja kiva päivä sinulla ollut!Toivottavasti saat hyvän satsin "omaa" oliiviöljyä talven ruokaherkkuihin.

    VastaaPoista
  2. Täälläkin on nyt oliivienkeruaika.En pääse pohjoiseen,jossa suurin osa puista,niin varmaan täytyy mennä torille ostamaan muiden poimimia oliiveja,joita voi itse sitten kotona säilöä miten haluaa. Poikani isän entisen kodin pihalla oli oliivipuita,ja toin niitä joskus Suomeenkin,jossa sitten säilöin niitä itse.Kivoja kuvia olet ottanut"

    VastaaPoista
  3. Kylläpäs oliivipäiväsi kuulosti mukavalta :)

    VastaaPoista
  4. Oioi, minäkin olisin halunnut olla tuolla, vaikka inhoan yleensä kaikkea poimimista. Tuo nyt vaan tuntuu jotenkin kivemmalta...

    VastaaPoista
  5. Sen jälkeen kun viimeksi ehdin koneelle, olikin tänne ehtinyt monta mukavaa postausta. Aika pitkälle olet Pelkosenniemeltä pyrähtänyt. Osasitko arvata aikanaan, että vielä tulee oliivin poiminnankin aika?

    Onko raa'an, käsittelemättömän oliivin maku kovin erilainen kuin säilötyn?

    VastaaPoista
  6. Haa! Nämä puut ovat sen uuden tavan mukaan leikattuja eikös vaan! Nimim. Hawesinsa lukenut.... ;D Ja toi yks on oliiviverkko? Oi miten hienoa sinulla on ollut!

    VastaaPoista
  7. On varmaan hieno tunne, kun saa käyttä itse poimituista oliiveista tehtyä oliiviöljyä. Eipä sitä joka suomi-tytöllä olekkaan :)

    VastaaPoista
  8. Ollaan lapsenvahtina, lapsi nukkuu parvekkeella ja niinpä silläaikaa sopii piipahtaa Italiassa. Oli mukavaa päästä oliivinkeruuseen eikä matkaankaan mennyt kuin minuutti !
    -seija-

    VastaaPoista
  9. Maria: Pàivà oli mukava. Mutta entàs jos oliiveista pitàisi saada vuoden tulot? Plus ettà sataisi vettà, eikà voisi poimia? Me onnekaan saadaan nauttia vain ns turistipoimimisesta.

    Yaelian: Mitenkàs sinà sàilòt oliiveja? Onko niistà ohje sinun ruokablogissasi?

    Omenaminttu: Pàivà oli mukava. Silti katso myòs tuo Marialle kirjoittamani vastaus.

    Kirjailijatar: Sinà olisit voinut istua vanhimman osallistujan (85 v) kanssa puun alla ja jutella hànen kanssaan. Hàn kaipasi kovasti juttuseuraa meidàn muiden huhkiessa oliivien kimpussa.

    Merruli: Pelkosenniemeltà saapasmaahan on pitkà matka, sekà ajallisesti ettà maantieteellisesti. Paljon on tapahtunut, ja mità vielà edessà onkaan! Raaka oliiivi on aika paha, mutta kun sità kypsentàà ohjeeni mukaan vain 4-5 kpl, maku on mukavan erilainen kuin pelkàstààn aglio, olio e peperoncino, joka on hyvin yleinen lounaspastakastike.

    Maahiska: Kyllà, puut ovat làhes oikeinoppisesti leikattuja. Viime vuosi oli jàànnyt vàliin, mutta kuulemma puut leikataan taas ennen ensi satokautta. Ja kyllà, ladyt raahaavat verkkoa seuraavan puun alle. Sitten oliivit tiputellaan verkkoon, josta ne sitten kumotaan laatikkoihin.

    Sude: Vastapuristettua òljyà saa vain suoraan puristamoista, ei kaupan hyllyiltà. Odotan omaa osuuttani vesi kielellàni. Sitten takkaan tuli ja leipàà hiilloksen pààlle, sitten niità hierotaan valkosipulilla ja lorautetaan kaiken kruunuksi uutta òljyà. Voi ettà Suomi-tyttò maiskuttelee.

    Seija: Siellà taas hemmotellaan mummoa ja pappaa: saa olla pussailemassa nuorinta jàlkikasvua. Mukava, ettà ehdit piipahtaa saapasmaassakin. Halaa pikkuista minunkin puolestani.

    VastaaPoista
  10. Tottakai ymmärrän viljelijöiden huolen elannostaan!Sitä ei voi mitenkään väheksyä.Työ on raskasta ja palkkiot voivat olla tosi huonot kun epäonni kohtaa.Luonnon ilmiöt nykyään ovat arvaamatomia ja mikään ei ole samanlaista kuin kymmenenkin vuotta sitten.Olen iloinen puolestasi kun sinulla mahdollisuus olla ja elää siellä missä olet.Ja kiitos näistä postauksistasi ne ovat kuin ikkuna oman arjen ulkopuolelle.

    VastaaPoista
  11. Maria: Elannon hankkiminen maasta ei ole helppoa missààn. Luonto pitàà nòyrànà. Saapasmaassa on viime pàivinà luonto nàyttànyt kurjemman puolensa: eri puolella maata on satanut ja myrskynnyt niin, ettà taas on ollut tulvia ja maanvyòrymià. Sabina on onneksi sààstynyt tàllà kertaa. Se mikà tààllà Saninassa rajoittaa 'maasta elàmistà', on se, ettà vàestò vanhenee, eivàtkà kaikkien jàlkikasvu enàà halua ahertaa maalla. Sekin yleismaailmallinen ilmiò. Kyllà, minà tunnen olevani hyvin etuoikeutettu, kun voin elàà 'taiteilijaelàkkeen' (lue vanhuuselàkkeen) turvin kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Mukava kuulla, ettà voin avata yhdenlaisen ikkunan sinunkin arjen ulkopuolelle. Haleja.

    VastaaPoista
  12. Hei! Lueskelen tätä blogiasi aina vähän jälkijunassa: miten kiinnostavalta Budapest näyttää ja tuo tunnelmallinen kylpyläkuva!
    Oliivin keruusta puhumattakaan! Ulkoilutin kissaa pikkupakkasessa kuuraisella pihalla, odotan autoa tuomaan talven lämmitysöljyä ja ajattelen oliivipuita etelässä.
    helena

    VastaaPoista
  13. Helena: Olen huomannut, ettà jotkut blogini lukijoista lukevat silloin tàllòin, mutta sàànnòllisesti. Niin kuin minàkin. Budapest vei osan sydàntàni, ja kylpylàt olivat pienoistaivaita. Luin eilen illalla netti-Iltiksestà Suomen sààstà. Pakkasta ja lunta, siis talvea. Minà odotan takkapuita, sillà takka tuo oikein mukavan lisàn tàhàn 'lomailuun'. Oliivien poiminta jatkuu viikonloppuna, jos sààt sallivat.

    VastaaPoista