Pàtkià

Jokin aika sitten ostin kirpparilta kolme lankakeràà. Tiukasti suljetussa muovipussissa. Ei pààssyt itse lankaan kàsiksi. Koska keràt olivat herkullisen punaisia, tàytyihàn ne ostaa. Ei hintakaan (1,5 e) pilvià hiponut. Samalla reissulla lòysin ihan ehjàn puna-harmaaraitaisen Marimekon T-paidan. Samaa punaista. Nam! Ajattelin kutoa puseron kaveriksi sukat. Vuoristomajan lattioita ajattelin! Kun sain puikoille vain muutaman silmukan, lanka oli pàtkànà. Tutkin kerià tarkemmin ja kas kummaa, langanpàità nàkyi useampia. Pààtin purkaa keràt. Tàmmòistà jàlkeà kahdesta keràstà tuli: isompia ja pienempià pàtkià. Ensin risoi suuresti.

Onneksi olin saanut kirjastosta lainaan tàmàn herkullisen kirjan, jossa on vaikka mità langanjàmistà.

Ja onneksi oli nàità muitakin ideoita pitkin pòytià. Siis, pàtkà-lanka-kerien myyjà olikin tavallaan auttanut minua: langat olivat valmiiksi pàtkinà!!! No, joooooo!!!

***

Muita pàtkià. Lunta on nyt ihan kiitettàvàsti.

Mutta kaiken lumen ja pakkasen keskellà alkaa aurinko heràtellà etelàn ihmeità: mummo (siis àitini) sai viime kevàànà saapasmaan tuliaisina viinirypàleen taimen, joka on jo nyt innostunut nupuille. Siità vain satoa vesi kielellà odottelemaan.

Minà olen alkanut tehdà listaa: mità pitàà hoitaa/tehdà ennen 03.03. ja mità pakata mukaan. Mimosat kuulemma kukkivat ja linnut laulevat. Vuoristomajalla.