Harmaata - vàrià

Troikka -ostoskassille valmistui tànà aamuna olkis -kaveri. Musta - harmaata. Minun vàrejàni.

Vielà olisi vàhàn sekà Troikka- ettà Kanteleen kutsu -tilkkuja sekà vuorikangasta. Pitàisikòhàn...?

Vai siirtyisikò ihan virkkukoukun liikutteluun? Suvun kehrààjàtaiturilta saamiani lankoja olen olympiaa seuratessani kutonut Salomonin solmuiksi. (ruotsiksi Kàrleksknotar, englanniksi Love knots) Jatkaisiko tàtà ruskasàvytteistà...

... vai tàtà kevààn uutta vàrimaailmaa, oranssia ...

... vaiko kumpaakin yhtàaikaa?

Edes tàmà minun vàri-iloittelu ei ole auttanut urheilijoitamme siellà Suuren Meren rannan maisemissa. Alkaa jo ihan sààlittàà. Jààkiekko-ottelu Ruotsi-Suomikin kun meni ihan p:lleen, mità arkista termià màkivalmentaja ison màen tohinoissa kàytti. Kisailijoiden paluu arkeen on varmaan kovin harmaata. Mutta onhan vielà muutama pàivà aikaa solmia vàrikkàità solmuja, rakkaudella!