Eihän minä kumppareilleni mitään mahda: metsään oli mentävä. Siellä pilkotti ensimmäinen myrkkymöykky. Ja jos löytyi yksi, oli sillä varmaan kavereita.
Kavereita oli, mutta tällä kertaa vain muutama. Laatu kyllä oli hyvä. Pari kevättä on nyt mennyt, etten itse niitä ole ruoaksi laittanut, vaan antanut ne tutuille. Mutta nyt en voinut kiusaukselle mitään.
Kyllä makunystyrät nauttivat. Varmuuden vuoksi olin keittänyt sieniä kolme kertaa 5-10 minuuttia, huuhtonut aina välillä sienet ja kattilan. Luulin jo, että olin tuhonnut keittämällä maunkin, mutta ei. Herkullista oli. Pakkasessa on vielä kolme pussukkaa seuraavia myrkyttämisiä varten.
Saapasmaalaiset eivät korvasieniä syö suurin surminkaan, mutta herkkutatit kyllä kelpaavat. Sen näkee kauppojen hinnoissakin: 3,98 euroa 60 g kuivia sieniä tarjouksessa. Tuoreet herkkutatit maksavat sitten yleensä 60-70 euroa kilo.
Tähän aikaan keväästä työvuosien aikana nautin oppilaiden tuomista ruusuista, nyt oli itse mentävä kauppaan, sillä ruusuja oli saatava.
Ruusut ovat kyllä kauniita, mutta kestävät vain hetken. Kun kukat alkoivat nuokkua, leikkasin ne ja laitoin pieniin lasiastioihin. Ilahduttavat nyt muutaman päivän kauemmin.
Ruotsissa on useimmissa kouluissa kiellettyä ostaa opettajlle mitään, ei edes kukkia.
VastaaPoistaMeikäläinen ei ole syönyt sieniä kymmeniin vuosiin. Sain tarpeekseni...
Viihtyisää kesäkautta!
Minusta tuntui mukavalta saada pieni kiitos kuluneesta vuodesta.
PoistaSienet ovat kiinteä osa ruokavaliostani. Plus että sienestäminen on mieluisaa luonnossa liikkumista.
Korvasienet tosiaan pitävät makunsa, vaikka niitä keittelisi pitkään.
VastaaPoistaParin vuoden takaa on piirtynyt idyllinen kuva aasialaistaustaisesta perheestä, joka keräili lasten kärryyn täydellisen kauniita pikkuämpärin kokoisia herkkutatteja Espoossa Vitträskin rantamaisemissa, minä sain jyrkkiä rantoja kiipeillessä karsean bursiitin, joka muistuttelee itsestään vieläkin.
helena
Vaarallista herkkua, toisin kuin herkulliset herkkutatit ja muutkin 'luvalliset' sienet.
Poista