Maxima alerta

Muutama päivä on nyt eletty varovasti. Ensin tuuli riepotteli kaikkea, palmuja ja kaikkea irtonaista. Palmujen kohdalla se olinkin tarpeen, sillä kaikki kuivat osat tippuivat alas. Onneksi en ainakaan minä saanut osumaa, sillä kuiva palmun oksan tyvi on kova ja terävä. Poliisiautotkin saivat telkun kuvassa osumia irtoveskeistä. Hajuista ei kerrottu.

Tämmöistä burrascaa ei kuulemma aikoihin ole eletty. Netti on toiminut joten kuten, sillä yhteydet saivat myös osumia.

Me pysyteltiin ihan kotioven lähettyvillä. Mutta entä ne avoveneillä saarille pyrkivät afrikkalaiset. Kuinka moni pääsi turvaan?

Tässä porttikongissa olen nähnyt monen nukkuvan. 

Toinen luonnonilmiö on nyt vaikeuttanut elämää, sillä esimerkiksi tänään oli pahin calima aikoihin. Ihmisiä kehoitettin pysymään sisätiloissa, sillä ulkona oli vaikea jopa hengittää. 

Näihin luonnonilmiöhin liittyy myös elämäni erikoisin yö, sillä lämpötila yhtenä yönä ei laskenut koko yönä alle 28 asteen. Ja kun aamuyöllä satoi, olo oli kuin trooppisessa sademetsässä. 

Molemmista luonnonilmiöistä olen lukenut Suomenkin netin uutisista. Jos nyt on Suomesta vain viikon matkalla näille saarille, tunnen myötätuntoa. Mukaan hengityssuojia, suosittelen.

Nyt kotikatu on rauhallinen. Jouluvaloja on naapureilla jo vähän, ja onneksi kaikkein vilkkuvimmat ja välkkyvimmät sammutetaan aina yöksi.

Joulupukki kävi täällä ja koristeli peilin valoilla. Tuntuu joululta. Kiitos pukille.