Prospero año 2025 y Felicidad

 

Ylempi kuva on telkkarista muutama päivä sitten ja alempi itse ottamani eilen. Ylemmässä nähdään La Palman yllättänyt kylmyys ja aiemmassa Teneriffan Teiden luminen huippu.

Suomessa lumi aina yllättää, mutta niin se teki täälläkin. Tosin asiaa ei huomaa Puerton kaduilla, sillä turistit kulkee hyvin kesäisissä tamineissa. Alkuasukkaat ovat jo pitkään varustautuneet lämpimästi. Päivisin lämpöä on vähän yli 20 ja öisin pari astetta alle sen. Ihan hyvä lämpötila hyviin yöuniin.

Meri on ollut vaahtoinen. Hyvä tausta istahtaa rannalle kuuntelemaan elävää musiikkia ja toivottamaan kaikille rauhallista vuoden vaihtumista. 

Monenlaista joulun tuloa

Papa Noel on telkun mukaan lähtenyt Lapista. Aamun dokumentti hehkutti asiaa oikein antaumuksella. Kiiltokuvalta näyttää. Mutta ei ihan halvalla matka Lappiin täältä heltiä.

Paitsi jos voitti eilen Espanjan jouluarpajaisissa, eli Gordossa. Äsken Suomen nettiuutisissa selvitettiin perusteellisesti tätä alkuasukkaiden joulun alun monimutkaista jännitysnäytelmää. 

Eilinen aamu telkun ääressä sujui seuraten arpajaisten finaalia Madridin kuninkaallisesta teatterista. Arvovaltaisen tuomareiden silmien alla lapset lauloivat tunti tolkulla masiinasta arvotut numerot. Ei, ei samat lapset koko ajan. Ei sitä kukaan lapsi olisi jaksanut. En minäkään jaksanut seurata kuin pari tuntia.

Arpajaisnumero 72480 osui kahteen paikkaan. Toinen onnellinen voittaja oli Madridin yhden lähiön urheiluseura, jonka jäsenet saivat kovasti tarvitsemaansa taloudellista tukea elämäänsä.

Itse asiassa joulua vietetään täällä hyvin eri tavoin kuin Suomessa. Aatto ja tapaninpäivä ovat tavallisia työpäiviä, mutta loppiainen kerää kaikki yhteen seuraamaan Itämaisten viisaiden miesten matkaa seimelle.

Puerton pääkirkossa oli konsertti, jossa esiintyivät Puerton koululaisten kuoro ja Los Realejosin filharmonikot esittäen loppiaisen tapahtumat. Selostaja kertoi, mitä milloinkin tapahtui. Lopuksi yksi tietäjistä käveli pääkäytävää vilkuttaen meille mukana olijoille.

Lasten esiintymistä oli saapunut seuraamaan sukulaiset ja tuttavat. Lasten laulaessa yleisöstä vilkutettiin heille, ja totta kai he vastasivat. Konsertin loppupuolella tosin pienimmät esiintyjät jo nuokkuivat, olihan kello jo yli 22.00. 

Pääsylippu konserttiin maksoi 2 euroa ja kilo säilyviä elintarvikkeita jaettavaksi niitä tarvitseville. 

Myrskysää on jatkunut. Eilen piti kesken kävelyä hakeutua suojaan, sillä sadekuuro alkoi tuntua jo varpaissa. Viime yönä heräsin ihailemaan kunnon ukkosilmaa. 

Nyt on lattia mopattu. Jouluaatto voi huomenna tulla.

Toivon teille kaikille rauhallista, rauhallista joulun aikaa.

Feliz Navidad

Maxima alerta

Muutama päivä on nyt eletty varovasti. Ensin tuuli riepotteli kaikkea, palmuja ja kaikkea irtonaista. Palmujen kohdalla se olinkin tarpeen, sillä kaikki kuivat osat tippuivat alas. Onneksi en ainakaan minä saanut osumaa, sillä kuiva palmun oksan tyvi on kova ja terävä. Poliisiautotkin saivat telkun kuvassa osumia irtoveskeistä. Hajuista ei kerrottu.

Tämmöistä burrascaa ei kuulemma aikoihin ole eletty. Netti on toiminut joten kuten, sillä yhteydet saivat myös osumia.

Me pysyteltiin ihan kotioven lähettyvillä. Mutta entä ne avoveneillä saarille pyrkivät afrikkalaiset. Kuinka moni pääsi turvaan?

Tässä porttikongissa olen nähnyt monen nukkuvan. 

Toinen luonnonilmiö on nyt vaikeuttanut elämää, sillä esimerkiksi tänään oli pahin calima aikoihin. Ihmisiä kehoitettin pysymään sisätiloissa, sillä ulkona oli vaikea jopa hengittää. 

Näihin luonnonilmiöhin liittyy myös elämäni erikoisin yö, sillä lämpötila yhtenä yönä ei laskenut koko yönä alle 28 asteen. Ja kun aamuyöllä satoi, olo oli kuin trooppisessa sademetsässä. 

Molemmista luonnonilmiöistä olen lukenut Suomenkin netin uutisista. Jos nyt on Suomesta vain viikon matkalla näille saarille, tunnen myötätuntoa. Mukaan hengityssuojia, suosittelen.

Nyt kotikatu on rauhallinen. Jouluvaloja on naapureilla jo vähän, ja onneksi kaikkein vilkkuvimmat ja välkkyvimmät sammutetaan aina yöksi.

Joulupukki kävi täällä ja koristeli peilin valoilla. Tuntuu joululta. Kiitos pukille.

Tietoa ja taitoa

Tämmöiset pisteet meidän poppoo sai viime torstain tietokilpailussa. Kaksiosaisessa kisassa ensin liuta kysymyksiä, joihin annettiin vaihtoehdot. Siitä osiosta nuo 7 pistettä, keskitason tulos. Toisessa osiossa vaadittiin sitten tietämystä. Piti vastata sanallisesti. Siitä nuo 8 pistettä. Keskitasoa koko tulos.

Kisan toinen kysymysten laatija, Jaakko Viljanen, osaa sorvata semmoiset kysymykset, ettei niistä pelkällä pintatiedolla selviä. Hän on harrastanut tätä vapaa-ajan viettoa jo vuosia, nykyisin Reilupelissä eli Repessä. Taas tänään arvaillaan.

Tykkään seurata Teneriffan telkkua. Pari päivää sitten ihailin tätä käsin tehtyä joulukuusta, jolla lempisaareni La Palman Tazacorten asukkaat tervehtivät Lanzarotea. Tuossa keskimmäisessä kuvassa näkyy muuten viittomakielen tulkki, sillä myös se kieli on saarten virallinen kieli.

Chipirones, kokonaisina friteeratut pikkumustekalat ovat tällä kertaa päässeet listallani herkkujen herkuksi, varsinkin tuolla rannan pikku kioskissa avotulella valmistetut. Maistuisi varmaan teillekin.

Sitten tämä tropiikin ananas, pikkuinen herkkupallukka. 

Tämmöinen chipirone löytyi jouluisesta käsityömessuteltasta. Keramiikkaa ja kuivakasvi. Hymyilitti.

Tämä keramiikkaseimi, belen, tuo kovasti mieleeni Venezuelassa ostamani siemenkotaan tehdyn seimen. 

Täällä maan kuori järjestelee itseään. Jopa 300 pienoista järistystä joku päivä sitten. Mutta ei kuulemma huolta. 

Rauhallista joulun odotusta.

Vaakatasossa

En ole itsensä grillaajatyyppiä, mutta niin sitä vain eilen maattiin vaakatasossa ja ihailtiin palmuja.

Varpaatkin tykkäsivät osoitella kohti Teideä ja Belairiä, suomalaisten ikinuorten lomakotia. Ei, ei minulla ole moniväriset jalat, vaan yksillä ja samoilla jalkineilla kulkiessa iho tummuu läikikkääksi.

Äskeinen kuva ilman varpaita.

Tämä netistä kaappaamani ja muokkaamani kuva antaa pienen aavistuksen Lago Martianezin kunnallisesta merivesiallasalueesta, jonka taiteellisena isänä pidetään lanzarotelaista taiteilija Cesar Manriqueta.

Alueen keskustana on suuri tekojärvi saarineen. Paikka on avoinna 10 - 18 ja sisäänpääsymaksu on nykyään 5,50 euroa, johon sisältyy aurinkotuolit ja varjot.

Tällä erää emme tosin varjoja saaneet vaarallisen tuulen vuoksi. Vain betoninen varjon jalka oli paikalla. Varjoa kyllä sai siirtämällä tuoleja mielen mukaan. 

Pari tuntia pötköteltiin. Se sai riittää eka kerralla, mutta varmasti mennään uudelleen. Netistä löytyy videoita, jotka näyttävät lisää ihanuutta. Kannattaa myös googlata Cesar Manriqueta enemmän. Esim hänen luomansa Jardin de Cactus Lanzarotella on aivan uskomaton. Pari vuotta sitten kiersin siellä pitemmän tovin, samoin hänen kotimuseossaan.

Hyvää huomista itsenäisyyspäivää.