maanantai 22. helmikuuta 2016

Toiminnan tueksi

Meillä kaikilla on omat toiveemme vapaa-aikamme suhteen. SPR:n Länsi-Suomen piiri järjesti meille vapaaehtoisille työpajan, jossa mm kartoitettiin sitä, millaisesta toiminnasta itse olisimme kiinnostuneita. Mukana oli 14 vapaaehtoista, joista vain yksi mies. Mitenkähän naiset ovat valmiimpia SPR:n vapaaehtoistyöhön?)
- luonto (sienestys, marjastus)
- vesi (kalastus)
- elämykset (sauna, avanto)
- ruoka (kokkikerho)
- konsertit, teatteri
- leikit
- tanhut
- kädentaidot
- elokuvat
- EA-taidot
- musiikki
- pelit
- kasvimaa
- taide
Eniten kiinnostusta sai luonto, ruoka ja elokuvat.

Seuraavaksi minä tein samanlaisen kartoituksen omien turvapaikkahakijoiden suomen kielen opiskelijoideni kanssa. Ensimmäisen ryhmän värilliset yhteenvetolappuset näkyvät kuvassa: kalastus, elokuvat ja musiikki olivat suosittuja. Toisen ryhmän ehdottomasti suosituin toimintamuoto oli musiikki.

Vapaaehtoiset ovat SPR:n vastaanottokeskusten tärkeä voimavara. Keskusten arkipyöritys kuuluu yksiselitteisesti palkatulle henkilökunnalle, mutta vapaa-ajan toimintaan ei heidän aika riitä. Silloin avuksi tulevat vapaaehtoiset.

Miten saada vapaaehtoisten ja turvapaikanhakijoiden mielenkiinnon kohteet kohtaamaan, siinä pohdittavaa riittää. Ja ennen kaikkea, miten antaa sisältöä turvapaikanhakijoiden vapaa-aikaan ja omaehtoiseen toimintaan, sillä kuten Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja viimeisimmässä Punaisen ristin jäsenlehdessä totesi: Joutilaisuus on pahinta!

Kauhava mainitaan usein eräänlaisena mallikeskuksena, silti me täällä Keuruulla uskomme omaan  VOKKIimme (Punaisen ristin vastaanottokeskus). Paljon on jo tapahtunut ja paljon on suunnitteilla... Niistä sitten seuraavaksi.

JOS te olisitte vapaaehtoisina, millaisesta toiminnasta te olisitte kiinnostuneita?

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Eikös vaan. Suunnitteilla on nyt Kulttuurit kohtaavat -ruokatapahtumia.

      Poista
  2. Niin todella, joutilaisuus on pahinta. Meillä on tässä lähistöllä alue, jossa asuu nuoria balkanilaisia turvapaikanhakijoita, kaikki miehiä ja kaikki ilmeisesti sellaisia kandidaatteja, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan. Maallikkona en tajua, miksi menee lähes vuosi ennenkuin heidän asiansa käsitellään. He eivät saa tehdä töitä, ovat siis joutilaana ja voi arvata, minkälaisia hommia he sitten itse keksivät. Minä opettaisin saksaa, mutta en ole tyyppi, joka seisoo ison luokan edessä, mieluummin ottaisin kummilapsen ja antaisin yksityistunteja, mutta sekin on täällä byrokratiassa vaikeaa, pitää hankkia kaikenlaisia rikosrekisteritietoja ennenkuin saa tehdä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samanlaisia ilmiöitä estämään halutaan täällä toimia. En minä itsekään pystyisi olemaan jossain ihmiskasassa ilman mitään mielekästä tekemistä. Nuo hidasteet on tehty kierrettäviksi tai muutettaviksi! Tänään pohdimme, miten turvapaikanhakijat voisivat olla lisäkäsinä ja -jalkoina esim. vanhuksille, sillä semmoisesta puutteesta kaikki aina puhuu.

      Opettaminen ei tarvitse olla perinteistä ope puhuu-lössi kuuntelee ja apinoi, vaan monen sorttista toimintaa ja dialogipohjaista jokapäiväistä juttelua, laulua ja pelaamista. Minulla on aina myös muutama vapaaehtoinen apuihminen, jotta dialogia olisi mahdollisimman paljon.

      Täällä keuruulaisilla on kummiperheitä, jotka haluavat kotouttaa halukkaita. Rikosrekisterin tutkiminen kyllä kuuluu täälläkin SPR:n tehtäviin, mutta koen sen turvallisuuskysymyksenä. Samoin kuin pakolliset rokotukset.

      Poista
  3. Ruokabloggarina tulee heti mieleen kokkikerho,kuten Anukin tuonne oli laittanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnitelmissa on Kulttuurit kohtaavat -ruokatapahtumia! Niiltä odotan paljon mielenkiintoisia makuja.

      Poista