perjantai 3. toukokuuta 2013

Malta - muutoksia ja aarteita


Tàllà kertaa olin hieman myòhàssà varauksessani, sillà huone 1 oli nyt varattu useammaksi vuodeksi huhti-ja toukokuussa. Mutta ei minun tàmàn kertaisen huoneeni maisemissa valittamista ollut. (Marsaxlokkin lippu on puolitangossa, koska seudun pappi oli kuollut.)


Sen sijaan enemmàn minua harmitti se, ettà sunnuntaina ei ollutkaan markkinoita, koska oli Marsaxlokkin oma juhlapàivà soittokuntineen ja ansiomerkkien jakoineen. Vàkeà kyllà oli. Sàà suosi, joten ei muuta kun rannalle.


Marsaxlokkin pikkuinen hiekkaranta oli puhdistettu, joten oli mukava tassutella avojaloin. Uimaan en sentààn uskaltautunut. Kylmàà. Minulle - avantouimarille!




Rannoilta lòytyy aina vaikka mità mielenkiintoista. Kuinkas moni teistà tietàà, mikà tuo ylin kuva nàista kolmesta on? Keskimmàisessà kuvassa on mielenkiintoinen fossiilijàànne. Mutta mistà, sità en tiedà. Tiedàttekòs te? Sen sijaan pitsikiviin lòytyi paljon maltalaista, pehmeàà limestonea (Mikàhàn se on suomeksi?) Edellisen postauksen ensimmàinen kuva on mielestàni erinomainen kuva koko saaren sisuksista: pehmeàmpàà limestonea ja kovempaa koraallikerrostumaa vuorotellen. Muovautunut 7 ja 30 miljoonan vuoden aikana! Kerroksista lòytyy paljon erilaisia fossiileja. Aikojen alussa Sisilian ja Maltan vàlillà oli maayhteys, eikà maankuori ole vielàkààn rauhoittunut, vaan esimerkiksi Etnan toiminta tuntuu Maltalla saakka maanjàristyksinà ja tuhkapilvinà. Lomani ensimmàisinà pàivinà ilma oli harmaanaan Etnan tuhkaa, sillà tulivuori oli useamman pàivàn ollut kovin aktiivinen.

Kerran Maltalla ollessani ihmettelin, kun merivesi alkoi nousta ja nousta. Oli jo ihan làhellà nousta yli satama-altaan aina baariin asti. Kukaan ei osannut kertoa syytà, mutta seuraavana pàivànà luin lehdestà, ettà Maltan ja Sisilian puolessa vàlin meren alla oli ollut pienoinen maan(?)purkaus, mikà oli sitten synnyttànyt pienois-tsunamin.


Suurin pettymys minulle oli kuitenkin se, ettà ihanat, vanhat bussit oli korvattu kamalan moderneilla kulkuvàlineillà. Totta kai vanhat bussit olivat saastuttavia; totta kai ne oli aina rikki, koska kuskit leikkivàt ralliautoilua edelleen kurjassa kunnossa olevilla kaduilla ja teillà, mutta silti minà ja hyvin monet maltalaisetkin kaipasimme niità. Ja se hintapolitiikka sai minutkin ihan raivoihini: ennen lippu maksoi 47 senttià, mutta nyt turisteilta otetaan 2,20 euroa samalta matkalta! Alkuasukkaat sentààn pààsevàt halvemmalla. Kuulemma viikon lippu olisi ollut edullisin, mutta enhàn minà hoksannut asiaa etukàteen kysellà. 


Vallettan linjuriasemakin oli ihan oudonnàkòinen. Tàytyi kysellà monelta Marsaxlokkin pysàkkià, ja silti minà nousin vààrààn bussiin, koska kuski ei ilmesti kuunnellut, mihin olin menossa, vaan oli enemmàn kiinnostunut siità, olinko maltalainen vai turisti. No, kun olin vajaan tunnin huristellut, tulin siihen tulokseen , etten sillà bussilla koskaan Marsaxlokkiin pààse. Jàin pois tutulla pysàkillà ja vaihdoin toiseen bussiin. Hieman ilmoitin mielipidettàni kuskille, ettà voisi kyllà kuunnella tarkemmin, mihin TURISTI haluaa matkustaa.


Onneksi vanhoja busseja sentààn vielà myydààn turistirihkamana! Made in China - enimmàkseen.


Marsaxlokkin naapurikylàssà on Maltan tullivapaa satama, johon tulee yòtà pàivàà valtavia rahtilaivoja, enimmàkseen idàstà. Satamassa lasti sitten puretaan ja rahdataan pienempiin laivoihin vietàvàksi ympàri Eurooppaa.


Esimerkiksi nàmà 'Maltalla kàsin tehdyt' liinat ovat suurta, suurta turistien huijaamista! Kaikki ne ovat tuotu jostain halvan tyòn maasta ja suurimmalta osin koneella kirjottuja!


Sen sijaan tàmà on aarre. Sain sen Duncanin Rose-tàdiltà. Pitsin on nyplànnyt hànen 90-vuotias ystàvànsà. Thank you so, so much. I will always cherish it!


Aikoinaan valitsin Marsaxlokkin sen takia, ettà tykkààn kovasti kaikista meren (ja jàrven) antimista! Niistà nautinnoista sitten seuraavaksi...

16 kommenttia:

  1. Arvaus seepiansuomu eli mustekalan selkäkilpi?
    Limestone on kalkkikivi ja fossiilia en tunnista.
    helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jahas, tunnet siis mustekalojen anatomiaa! Kalkkikivipà se limestone onkin.

      Poista
  2. En kyllä osaa sanoa mitä tuo on....en edes arvaa mitään.
    Rannoilta löytää aina aarteita...mies ihmettelee aina, miten viitsin kuljetella kiviä matkalaukussa...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helena tuossa yllà tietàà làhes KAIKEN! Minullekin rannoilta làhtee mukaan paljon kaikenlaista.

      Poista
  3. Olipas siellä tehty muutoksia.Lime stone eli kalkkikivi,sitä käytetään esim, maissiin kun halutaan tehdä arepoja.Siis ennenvanhaan sitä käytettiin mutta niissä keltaisissa Harina Pan-pusseissa (muistatko Venezuelasta) sitä ei ole.Kalkkikivi muuttaa maissin rakenteen ja värin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tuli minulle aivan uutta tietoa kalkkikivestà!

      Poista
  4. Maailma muuttuu Eskoseni. Niin taitaa sitten muuttua Maltakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma ja Malta sen mukana muuttuu, mutta joskus sità vain kaikaa entisaikoja!

      Poista
  5. Jotain kalan osaa minäkin veikkailen. Kiitos taas matkakertomuksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, merenantimien sisuskaluhan se kuvassa oli, niin kuin Helena ensimmàisenà tiesi. Mukavaa, ettà viihdyt mukana.

      Poista
  6. Me kavimme Maltalla pari vuotta sitten paasiaisena. Silloin nuo uudet bussit olivat kai juuri tulleet. Ei niista paikallisetkaan oikein tykanneet. Emme mekaan. Tosi paljon meni aikaa niilla matkustaessa vaikka saari onkin niin pieni. Mehan yleensa vuokraamme auton, mutta isanta ei halunnut kokeilla vaaralla puolen ajamista. Marsaxlokissa emme ehtineet kayda, vaikka se oli vahan suunnitelmissa, kun olit siita joskus ennenkin kertonut.

    Ruoka oli kylla tosi hyvaa, eika kovin kallistakaan. Me emme kylla juuri meren antimista tykkaa, joten olimme enempi pihvi- ja lammaspuolella.

    Ostin sielta mnet natit hopeaiset korvakorut, mutta tuskin niitakaan nykyaan enaa siella tehdaan. Varmaan tulevat Intiasta tms. No minun muistoissani ne ovat maltalaisia.

    Ja maltan kieltahan oli ihan hillittoman hauskaa kuunnella! Semmonen italian ja arabian sekasotku, jota ei todeksi uskoisikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Malta on tosiaan bussimatkailun ihannemaa, onhan pààsaari kovin pieni: 30 km x 15 km. Vààrànpuoleinen liikenne hirvittàà minua edelleen, varsinkin kun ystàvàperheen isà ei osaa lukea kylttejà, vaan ajaa 'muistista' ja ihan kuin Kimi, siis lujaa kurveja suoristaen!!! Marsaxlokk on mielestàni pala vielà aitoa Maltaa, siis ehdoton kohde. Ruoka on hyvàà, ja varsinkin kaikki veden antimet, minun herkkujani. Maan antimista jànis on saaren perinteinen herkku. Maistoittekos?

      Hopea koruja valmistetaan edelleen Maltalla, ja Valletassa on oma katunsa, jonka varrella ammattimaiset hopeasepàt takovat aarteitaan. Silti varmaan suurin osa turisteille antejaan tarjoavista kaupoista tuottavat kaupittavansa niillà isoilla rahtialuksilla.

      Maltan kieli on kyllà hauskaa kuunnella, mutta sen ymmàrtàminen onkin sitten oma lajinsa: foinikiaa, arabiaa, englantia, italiaa ja ranskaa sulassa sovussa. Ainoa arabian sukuinen kieli, jota kirjoitetaan meikàlàisin kirjaimin.

      Poista
  7. Kalkkikiveähän se limestone on, sitähän on käytetty mm. Kölnin tuomiokirkkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minun aivojeni lokerosta ei ilman sanakirjaa kàànnòstà lòytynyt. Maaltalla kaikki vanha rakentaminen tehtiin kalkkikivestà. Tuo Jaelin kertoma sen kàytòstà Venezuelassa oli minulle jotain aivan uutta.

      Poista