torstai 10. tammikuuta 2013

Aivot saivat töitä

Kyllä muuten eilen illalla aivot raksuttivat kovasti - siis tekivät töitä - ilman rahapalkkaa tosin. Ihan vain huvin vuoksi! Nyt on teidän vuoronne arvuutella, miksi nämä kaksi kuvaa minun aivojani juoksuttivat. Kaikkien aivojensa tulokset tähän postaukseen vuodattaneitten kesken arvon pitsikiven. Oikean vastastauksen kerron seuraavassa postauksessa. Aikaa funtsailuun on ensi sunnuntai-iltaan asti.

Mutta sitten siihen työ-tekeminen -haasteeseen, jonka soja minulle antoi.Kuten jo edellisessä postauksessa pähkäilin, työtä/tekemistä on niin monensorttista, ja olen varmaan useammassa otteessa jo paljastellut itseäni.

1. Ihan ensimmäinen (palkka)työ/tekeminen oli viihdyttäminen. Esihistoriallis-suullisen perimätiedon mukaan olin viihdyttänyt vanhempieni maalaiskauppa-postissa asiakkaita heti, kun kynnelle kykenin, laulamalla osaamiani iskelmiä! Palkintona penni tai karkki!

2. Talkootyötä tein samaisessa kaupassa aina vuoden lopussa tavaroiden inventoinnin yhteydessä. Nappien ym pienen tilpehöörin laskeminen oli mieluisaa, samoin kankaiden mittaaminen jne. Kun sitten opin laskemaan, sain tehdä yhteenvetoja kertomalla ja laskemalla yhteen. Mieluisaa talkoohommaa, mutta palkkana olikin sitten erinomainen päässälaskutaito. Siis henkinen palkka tehdystä työstä/tekemisestä.

3. Sain samaisessa 'työpaikassa' jakaa päivän aikana tuleen postin oikeisiin lokeroihin, heti kun osasin lukea osoitteet. Samalla selailin (hieman salaa) viikon Aku Ankat, joita kylään oli tilattu. Elinikäinen lukuhalu palkkiona.

4. Teininä olin kesä(palkka)töissä mm kauppa-autossa ja jäätelötikkutehtaassa. Silloin tällöin verestelin myös viihdyttäjän taitojani lauleskelemalla paikallisen orkesterin solistina: Luona vanhan veräjän... Nyt minua ei saa kirveelläkään uhaten laulamaan esm. karaoketa!

5. Minä haaveilin jo pikkuisena lentoemännän hommista, mutta se ura tyssäsi silmälaseihin ja pituuteen - siis lyhyyteen. Kun nyt olen lennellyt Euroopan taivaalla aika monta kertaa, en enää pahastu, vaikken haluamalleni uralle päässytkään. Kakkoshaave oli päästä jumppamaikaksi, koska olin harrastanut pikkuikäni telinevoimistelua. Se ura katkesi pääsykokeissa siihen, kun kuula tipahti melkein varpailleni. Yleisurheilupuoli ei ollut tarpeeksi vahva. Liikuntaa sitten sain kyllä opettaa melkein koko työurani ajan luokanopettajana ja oikeastaan olen erittäin tyytyväinen siihen, ettei minun hiihtokautena tarvinnut hiihdellä enemmän ja vähemmän innokkaitten murkkujen kanssa 6-7 tuntia päivässä! Tai siis seisoa jossain lymypaikassa seurailemalla, että kaikki kiersivät annetun reitin. (Niin teki ainakin lukion maikka.)

6. Opettaja minusta sitten tuli, valmistuin samana vuonna sekä luokanopettajaksi että kielten opettajaksi. Lähes 40 vuotta opetin peruskoulun asteilla ja lukiossa. Parhaimmat vuodet solahtivat juuri ennen eläkkeelle pääsyä eskarin opena. Noina vuosikymmeninä koulumaailma koki monenlaisia muutoksia, eivätkä ne kaikki olleet suinkaan hyviä. Maailmalla puhutaan paljon Suomen erinomaisesta koululaitoksesta ja paljon hyvää siinä onkin, mutta miksi sitten tutkimukset osoittavat, että suomalaiset lapset viihtyvät koulussa huonsti?

7. Vuonna 1986 - kymmenen vuotta töissä olleena - olin jo hyvin kyllästynyt opena oloon. Harkitsin vakavasti uran vaihtoa. Sitten 'löysin' ns reggiolaisuuden. Alkoi tutkijan (palkaton) työ. Alkuun luulin, että olin löytänyt upean taidekasvatuksen, mutta mitä enemmän aiheeseen perehdyin, huomasin löytäneeni minulle aivan uuden kasvatusfilosofian. Pääsin vuorotteluvapaalle, jonka aikana suoritin maisterin tutkinnon -(professoressa italian kielellä). Graduni kertoo - romaanin muodossa - oman ajatteluni kuperkaikasta, perinteisestä opettajasta reggiolaisuutta soveltavaksi.  Nyt eläkkeellä olen aina silloin tällöin miettinyt, pitäisikö sittenkin tehdä tuo hyllyllä lojuva väitöskirja valmiiksi. Onhan tässä vielä vuosia edessä. Mutta kuten vanha japanilainen sananlasku sanoo: Rakastan työtäni niin paljon, että voin maata vaikka kuinka kauan sen ääressä.

8. Kun vähän ennen eläkkeelle pääsyäni piipahdin ammatinvalintatesteissä - ihan huvin vuoksi - minulle suositeltiin kolmea ammattia: politiikko, toimittaja ja vasta kolmantena opettaja! Politiikka on minua aina kiinnostanut (kuten varmaan olette huomanneet) ja olinkin kunnallispolitiikassa kahdeksan vuotta, kaupunginvaltuustossa, eri lauta- ja johtokunnissa ja hallituksissa. Tärkein aikaansaannos siltä ajalta on mielestäni Keuruun lapsuuspoliittinen ohjelma, ensimmäinen lajiaan Suomessa. Sitä tekemässä oli silloiset 12 tarmokasta naisvaltuutettua. Nyt ei Suomessa taida olla montakaan kuntaa, jossa ei vastaavaa työtä olisi ainakin yritetty tehdä. Toimittajan hommia tein paikallislehdelle vuosia, joten ammatinvalintatestit olivat ihan ok!

9. Olen tietysti tehnyt myös kotiTÖITÄ, talkooTÖITÄ, käsiTÖITÄ jne jne...

***
Bittimaailma on ollut nyt pari päivää ihan sekaisin. Onkohan Saunalahdella ollut liikaa töitä? Eilen en päässyt nettiin ollenkaan, ja nytkin koko tämän postauksen aikana yhteys on pätkinyt jatkuvasti. Eilen oli myös Saunalahden puhelinyhteyksissä ongelmia. Mitenkänhän me elettiin ennen tietokoneita ja kännyköitä?

Lopuksi vielä kuva keittiötöistä. Tässä oliivitahnaa Gaetan tummista oliiveista: Tehosekottimeen oliiveja (kivet ensin pois), valkosipulia, alice (it. anjoviksia), kapriksia, sitruunan mehua, basilikaa ja oliiviöljyä. Voin taata, että on herkullista.

20 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Samaa oliivitahnaa meilläkin tehdään, on tuon miehen ehdotn herkku. Tosin meillä ei ole yhtä herkun näköisiä oliiveja.

    Kuvista en osaa sanoa juuta enkä jaata, samanlainen ilme näyttääpi olevan mutta tuskinpa se sinun aivojasi sai raksuttamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan! Oliivitahna paahdetun leivän päällä... nami nami - jos yleensä oliiveist tykkää. kuvista lisää sunnuntaina tai maanantaina.

      Poista
  2. Siinähän sitä on ollut monenlaista työtä. Tee ihmeessä väitöskirja ja rupea tohtoriksi! Tosin ne hatut maksavat ihan kamalasti, joten sille kannattaa keksiä joku käyttötarkoitus tulevia aikoja varten.

    Mikä ihme on reggiolaisuus? Täytyypä lähteä goolettamaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän ikään mennessä (YK:n ikä) on ehtinyt tehdä yhtä sun toista - etupäässä kuitenkin opettanut. Tohtorin hattu olisi semmoinen henkinen päätepiste tutkimiselle, mutta taidanpa vain maata sen edessä edelleenkin. Tutkin edelleen vain huvikseni! Googlaapas www.zerosei.comune.re.it/inter/index/htm ja www.reggioemilia.se Suomessa asiaa tulkitaan - ikävä kyllä - edelleen enimmäkseen taidekasvatukseksi, mutta noilta italian-/englannin kielisiltä ja ruotsalaisilta sivuilta saat laajempaa tietoa.

      Poista
  3. Brunetti aiheutti minulle aivotoimintaa yllättävällä kielellään, jota osaan päinvastoin kuin italiaa.
    Toinen tv-persoona oli entuudestaan tuntematon, mutta Wikipediasta opin, että meillä on jotain yhteistä, kumpikin on samalta alalta drop out. Onko hän jotenkin ajankohtainen tällä hetkellä?
    Minulla oli tapana verrata koulua vankileiri Colditz'iin, siitä voi päätellä miten hyvin viihdyin, vaikka olinkin ns. kympintyttö (tai siihen aikaan ei annettu mielellään kymppejä, joten 10 miinus).
    Donna Leonista tullut ohjelma Teemalla -satuitko näkemään?- yllätti täysin, kirjailija oli aivan erilainen kuin lehtihaastattelujen perusteella luulin.
    helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasinhan, että sinä ainaskin olet oikeassa suunnassa... Lisää paljastuksia sunnuntaina tai maanantaina. Samoja kokemuksia omista kouluajoista on minullakin. Tosin on myös mukavia muistoja. Varsinkin alaluokkieni Eeva-opea ja keskikoulun jumppaopea jumaloin.
      Nauhoitin sekä Donna Leonin että tuon eka Brunettin. Lisää ...

      Poista
  4. Ei aavistustakaan keitä nuo herrat ovat.Sinulla on ollut mielenkiintoinen ura,ja oli mielenkiintoista lukea siitä.Mitä pikkusiskosi tykkäsi kun tulivat juuri lumen keskeltä ja sitten Jerusalemissakin oli lunta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herrat ovat kuuluisia - asiasta lisää sunnuntaina tai maanantaina. Pikkusysteri lähetti tänään lumisia kuvia ja tarinoita Jerusalemista. Myräkkä perui mm heidän Tel Avivin matkansa. Ovat kotiutuneet uuteen kotiinsa erittäin hyvin.

      Poista
  5. Eihän toi Uwe Kockisch ole tai sitten huono kuva, hänhän on paljon komeampi.
    Minäkin haaveilin lentoemännän ammatista ja teen joka lennolla kolme ristiä, että en ole sellaiseksi ryhtynyt. Niitä nimitetään saksaksi Saftschubse eli mehuntyöntäjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eip ole Owe, ei! No, paljastelen lisää sitten sunnuntaina tai maanantaina. Minusta emot ovat nykyisin 'kärrynlykkijöitä', anteeksi emot.

      Poista
    2. No sitten ehkä J.K., vaikka ei ole oikein onnistunut kuva hänestäkään. Hän oli paljon paremman näköinen yhdessä kolmiosaisessa filmissä Hotel Adlon, jonka viimeisen osan näin eilen.

      Poista
  6. Monessa olet mukana ollut. Hieno postaus lukea tekemisistäsi.
    Kun ja jos tohtorin hatut hankit, niin onpahan jotain pölyttymässä piirongin päällä! En lainkaan kyllä vähättele sen arvoa.
    Ei minun aivokapasiteetillani haaveiltu tohtorin hatuista, en tunne kuvistakaan mitään ketään, mutta pitsikiven arvontaan vissiin otat mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin joskus ihmettelen, mitä kaikkea olen ehtinyt touhuta, kun nykyisin en tee oikeastaan yhtään mitään!!! Tuollahan tuo ylioppilaslakkikin pölyttyy... Totta kait olet jahtaamassa pitsikiveä, ja sinun onnesi muistaen, ei olisi ollenkaan ihme, jos Onni sinua taas potkaisisi. Oletkos lotonnut? Saaliina ylihuomenna 10000000 euroa.

      Poista
  7. Ensin ajattelin näiden herrojen olevan poliitikkoja ja jommasta kummasta olisi tulossa jotain, pääministeri...? Mutta sinun ja Allun kskustelu sai miettimään mahtaako kyseessä olla näyttelijät..
    Ehkä ei näin varhain aamulla kannata miettiä muuta kuin kahvikuppia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa siis lukea kaikkien jo kommentoineiden arvailut, vai mitä! Kahvia tässä minäkin ryystän.

      Poista
  8. Hahaa arvasimpas ammattisi :) Kyllä entinen opettajantytär muut opettajat tunnistaa jo matkan päästä :)
    Noista miehistä en muuta tiedä, mutta kyllä noin komeat hymyilevät miehet saisi minunkin päässäni raksuttamaan =D Mitkä suklaasilmät ainakin toisella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opettajathan tunnistaa jo jalkaterän asennosta, vai! Heh, heh, vai saa suklaasilmät aivojan raksuttamaan.

      Poista
  9. Hei Lissu! Haastoin sinut. Käy hakemassa, jos huvittaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan haasteesta! Mielenkiintoista pohdittavaa laitoititkin. Palaan asiaan.

      Poista