Valkoista ja omituisuudet 4 ja 5

Ollaan nyt ihan hiljaa, ettei pelotella pois tuota valkoista tuolta ulkoa. On nelisen astetta pakkastakin. OIKEA talvi siis yrittää tulla. Vuoden viimeisinä päivinä.

En vaan toissapäivänä voinut oikaista tästä kotiin, sillä en osaa kävellä vetten päällä. Vuosi takaperin jäätietä olin kävellyt koko joulukuun.

 Uusi allakka odottaa... On aika vastata Sojan haasteeseen, jonka sain hänen blogissaan jo 08.12.

Olen jo tutkaillut kolme omituisuutta itsestäni. On kuulkaa muuten kinkkinen homma, sillä on vaikea ajatella jotain ominaisuutta omituisuutena, koska eihän sitä itseään omituiseksi huomaa! Tuo edellisessä postauksessa ilmaisemani kolmas omituisuuteni/ominaisuuteni (astioidenpesu käsin) herätti edes pientä ajatusten vaihtoa. Nyt sitten ne kaksi vielä puuttuvaa omituisuutta:

4. omituisuus
Olen täysin hurahtanut formuloihin! Vaan senhän te jo tiedättekin. Omituista siinä on se, että olen luonnon ystävä, eikä sellaisen ihmisen maailmaan pitäisi kuulua omituinen kurvaileminen samaa rataa ympäri ja ympäri. Renkaita ja polttoainetta kuluttaen. Eilen muuten Pekka Haavisto tunnustautui myös formulafaniksi, ja hän jos kuka on vihreä!

5. omituisuus
Liittyy tuohon allakkaan. Vuosia ostelin innokkaana mitä kauniimpia vuosikalentereita ja aloin aina niitä innolla täytellä, kunnes innostus hiipui viimeistään maaliskuussa.  Siirryin sitten tuohon allakkaan, johon esim viime vuonna on merkitty KAIKKI formulat ja lennot saapasmaahan ja takaisin. Eikä muuta. Luulen, että tämä blogi on korvannut kaupan kalenterit. Vai mitä? Siis jonkin sortin Julkinen Kalenteri. Ei oikeastaan ollenkaan omituista, jos ei tuota allakan antia lasketa.

No niin Soja, nyt on homma hoidettu. Pitäisi vielä haastaa teistä lukijoistani viisi, mutta kun en osaa päättää, ketä teistä haastaisin, haastan teidät KAIKKI. Poimikaa itsellenne tuo tunnustuskuva ja ei kun paljastelemaan.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta.
Happy New Year!
Buon Anno Nuovo!
Gutes Neues Jahr!