perjantai 11. helmikuuta 2011

Lumen keskeltà

Pihakeinu on vaipunut talviuneen. Kesàllà siinà on mukava istuskella ja vaikka odotella grillin antia. Pakkanen lòysi taas puhtinsa ja paukkuu nyt parinkympin kylmemmàllà puolella. Pitàà siis paikkansa, ettà helmikuu on kylmin kuu. On aika linnottautua sisàtiloissa unelmoimaan vaikkapa tàytetyistà kesàkurpitsan kukista. Tàssàpà teille ohje, kukkia odotellessa. Ohjeen lòysin Ruotsin telkkarin sivuilta, http://svt.se/solensmat. Siis Hagstròmin Solensa mat -sarjan antia. Hieman ohje poikkeaa telkkarin annista, mutta pààasiat ovat samat: Fiori di zucchine ripieni - 12 kesàkurpitsan kukkaa (ohjemassa nàkyi 'koiraskukkia', siis niità, jotka eivàt tee kurpitsaa) - 250 g ricottaa - 1 dl parmesania (ohjelmassa kàytettiin myòs fontina-juustoa, mutta mààristà en kuullut puhuttavan) - 2 munaa (joita en kyllà ohjemassa nàhnyt lisàttàvàn. Nàittekòs te?) - 5-10 kpl sardellia (minà laittaisin anjoviksia) - mustapippuria Pannulla paistetaan òljyssà ensin kirsikkatomaatteja ja basilikaa sitten lisàtààn tàytetyt kurpitsankukat. Paistetaan kevyesti. Pààlle ripotellaan sitten parmesaanilastuja ja tuoretta basilikaa. Hyvàà ruokahalua. Buon appetito! Ohjelmassa puhuttiin 0 km-ruoasta, mikà on tosi hieno tavoite. Kuitenkin juustoista kaksi ei ollut làhijuustoa, sillà fontinahan tulee Italian pohjoisosista (fondy-juusto) ja parmesaani Reggio Emilian maisemista. Parmesanin tulen korvaamaan pecorino romanolla, vastaavalla paikallisella juustolla ja jos lòydàn vuoristomajan maisemista fontinan tyyppistà juustoa, kokeilen sità. Tai sitten jotain vastaavaa. Ricottaa lòytyy tutusta juustolasta, sekà lehmàn ettà lampaan maidosta. Voisin kokeilla kumpaakin. *** Sitten taas historiaa. Viisi vuotta sitten olin juuri laskeutunut Maltalle, missà asustelin kaksi kuukautta. Tarkoituksena tutkiskella, voisiko pikku saaresta olla vakituiseksi lomapaikaksi. Olen nàkòjààn kirjoittanut kevààllà 2009 Maltalla oleskelustani jo niin paljon, ettà nyt tyydyn vain tàhàn kuvaan. Jos olette kiinnostuneita muista Malta-postauksistani, klikatkaapa tàmàn postauksen alareunassa olevaa Malta -sanaa. Valletan arkeologisessa museossa kuvaamani patsaskokoelma olkoon osoitus siità, kuinka n 6000 vuotta vanha taide on kuin meidàn aikamme taiteilijoiden kàsistà. Kuitenkin kaikitenkin, saari on niin pikkuinen, ettà vakituisempaan oleskeluun ei siità minulle ollut. Piipahtaa siellà aina voin. Onhan siellà mukavia ystàvià. Mukavaa viikonloppua.

7 kommenttia:

  1. Hhmm, tämä resepti täytyy laittaan harkintaan.Mutta kukkia ei nyt ole nähnyt missään- vaikka onhan niitä oltava? Täytyykin kysäistä seuraavan kerran kun torilla käyn. Ollaan ostettu kaikki vihannekset nyt luomuna ja tulevat Beirutista saakka, joten ei ihan lähiruokaa mutta maukasta muuten :).

    VastaaPoista
  2. Meidän takapihalla on samanlainen kiikku ja yhtä lumessa sekin. Ne kesäkurptisankukkajutut olivat kyllä aika kiehtovia.

    VastaaPoista
  3. POikani kotitalon pihalla oli myös kaikki tuolla tavoin lumen alla.
    Ihanalta näytti se täytetty kesäkurpitsakukka-annos siinä ohjelmassa.
    Ja sinäkin olet sitten asunut monessa paikassa...Mukavaa viikonloppua Lissu!

    VastaaPoista
  4. Tuo ohjelma oli ihan napakymppi!Kiitos vielä vinkistäsi.Ja voi taas kerran ajattelen -kirjoita pliis kirja!!!Juuri nyt kevät:D siivouksen jälkeen halauaisin kaivautua viltin alle ja lukea matkajuttujasi...

    VastaaPoista
  5. Maltalla oli mukavaa istua iltaisin ravintola/hotellin ulkoterassilla syömässä ja seuraamassa ihmisiä. Oli pimeää ja lämmintä. Ja vähän kärpäsiäkin...
    Merikin oli siinä ihan vieressä. Ja paljon pieniä kalastusveneitä.
    -seija-

    VastaaPoista
  6. Samalle näyttää minunkin pihani. Lunta, lunta, lunta kaikkialla. Onneksi tykkään lumesta.
    Keittiöpuolella olet toimelias. Aina teet uutta ja erikoista ja kerrot niin innostavasti.

    Maailmanmatkaajaksi minä sinut ajattelen ja vedeän henkeä samaan syssyyn, miksen minäkin ole joskus rohjennut? Olen liian hiirulainen.

    VastaaPoista
  7. Pikkujutut: Minulla oli yhtenà kesànà tààllà Keuruulla kasvimaa yhden tuttavan pellonlaidassa. Siità kesàstà nautin ja semmoista kesàà olen taas suunnitellut... Tuoreet kasvukset ovat herkkujen herkkua, mutta aikamoisen tyòn takana. Noita kesàkurpitsankukkia aion kokeilla, mutta ehkàpà ilman kananmunia. Kunhan ensi viikolla posti tuo Solens mat -kirjan, tutkin sità tarkasti ja saapasmaassa aion kàydà tuon ruoan alkulàhteillà, eli siinà ravintolassa, missà ruoka valmistettiin.

    Pikkusisko: Jep, lunta on nyt kiitettàvàsti. Kesàkurpitsankukkajutusta ks ed vastaukseni pikkujutuille.

    Yaelian: Tykkààn tuosta kiikusta vaikka lumenkin alla. Muistuttaa kesàstà. Kkesàkurpitsajutusta ks vastaukseni pikkujutuille. Tykkààn tutkia eri maita ja vain asumalla aina paikalla hieman kauemmin, saa maasta paremman kuvan kuin vain ns turistikeikalla. Malta oli aika varteenotettavan maa, mutta saapasmaa voitti - toistaiseksi.

    Maria: Bo Hagstròm osaa todella kertoa Italiasta kiehtovalla tavalla. Odotan Solens mat -kirjaa kovasti. Tuo kirja -juttu ... Hmm...

    Seija-systeri: olen hieman haaveillut Maltan -matkasta. Làhdetkò taas kaveriksi? Kevàt voisi olla hyvà aika: ei olisi niin paljon niità kàrpàsià, eikà turisteja ja merikin olisi vielà viileàhkòà antamaan tuoretta syòtàvàà.

    Aimarii: Minàkin tykkààn kunnon talvesta! Usein olen haaveillut niistà kalasaaleista, mità olet pilkillà tai muulla keinoin vedestà vetànyt, sillà minà rakastan kalaa - ja kalastamista. Edesmenneen isàni geeneistà perittyà. Tykkààn yksinolosta, mutta joskus on vain pistettàvà nokka kohti ulkomaailmaa. Nàkee taas paremmin làhellekin!

    VastaaPoista