sunnuntai 14. marraskuuta 2010

On aika... It is time...

Nyt on Sabinassa ruskan aika. Poggio Mirteton piazzan tulppaanipuut ovat keltaisia. Sen sijaan piazzan keskustan appelsiinipuurivistò on ikivihreà. The autumn is in Sabina. The picture is of Poggio Mirteto piazza. On kurpitsa-aika. It is time for pumpins.
On kastanjien aika. Tànààn poltin takassa puita. Hiillosta odotellessa leikkasin kastanjoihin ristiviillot. Kastanjat hiillokselle muhimaan. Kypsien kastanjoiden pààlle loraus punaviinià. Tiukka peite pààlle. Ja sitten nam, nam. Odottelemaan Formulan viimeistà taistoa. Kaikki vakilukijani tietàvàt tàysin kàsittàmàttòmàn intohimoni tàhàn bisnessurheiluun. Olen jo pitkààn boikotoinnut Ferraria, ja tànààn mielestàni paras voitti koko mestaruuden: Onnea Vettel! Suomen ja Kimin kaveri. Osaa muuten muutaman sanan suomea ja on haaveillut kesàmòkistà Suomessa. Mikàhàn kunta ehtii ekana tarjota rantatonttia?
It is time to roast kastanjes. Some drops of red whine on the roasted kastanjes and then to watch Formula 1 on TV. You know my unbelievable interest in this business-sports, and today I think the best driver won the whole championship: Congratulations Vettel, the friend of Kimi and Finland.
Sitten historiaa: Viisi vuotta sitten aloitin taiteilijaelàkkeeni lentàmàllà Torrita Tiberinaan, pieneen 1100-luvulta olevaan pohjois-laziolaiseen kylààn hànen kotiinsa.
And then some history: Five years ago when retired I came to Torrita Tiberina, a small village from 12th century to visit my daughter.
Ikkunasta nàkyi Tiber-joken laaksoa. Roomaan matkaa linnuntietà n 40 km.
From the window you could admire the River Tevere. To Rome about 40 km.
Saapasmaasta sitten Maltalle. (Taaskaan en ymmàrrà, miksi kuva asettui niin kuin asettui. Ehkà siksi, ettà kuvan siirsin cd:ltà.) Olkoot. Maltalla tutustuin pieneen kalastajakylààn, Marsaxlokkiin, ja rakastuin oikopààtà. Varasin vàlittòmàsti satamassa sijaitsevasta Duncan Guest Housesta huoneen seuraavaksi kevààksi, kolmeksi kuukaudeksi.
From Italy I flew to Malta, and fell right awayin love with the little fishing village Marsaxlokk. I reserved right away a room at the Duncan Guest house for three months in spring 2006.

16 kommenttia:

  1. Voi että jään odottamaan jatkoa -kerro pian lisää!!Ja kiitos taas tästä!


    ps (minäkin tykkään vormuloista -poju sanoi pienenä niin )

    VastaaPoista
  2. Voi olla, että paljastan pöljyyteni, mutta miten minä olen aina kuvitellut, että kastanjat ovat kovia. Joku kuori niissä, enkä ole tajunnut, miten se poistetaan. Että tarvittaisiin jokin pähkinänsärkijäntyyppinen ratkaisu. Niin että miten sinä teet niihin ne viillot?:)

    VastaaPoista
  3. Jatkoa odottelen minäkin.Mikä oli Maltassa se joka ihastutti ja mikä taas ei saanut jäämään sinne tuon vuoristokylän sijaan`? Kastanjat ovat aika hyviä,viime talvena ostin.

    VastaaPoista
  4. Maria: Mukavaa, ettà tykkààt! Kiinnostukseni formuloihin roihahti liekkeihin etàistà sukua olevan Kimin myòtà. Kun sitten Ferrari kohteli Kimià niin kuin kohteli, aloin boikotoida koko tallia.

    Outi: Kastanjoissa on tosiaankin kova kuori, joka tàytyy rikkoa ennen hiillokselle kastanjapannussa laittamista. Teràvàllà vetisellà kastanjoihin ristiviillot. Kuumuus avaa kastanjan kuoret. Kypsyttàminen kestàà jonkin aikaa. Veitsen kàrjellà kokeilen kypsyyttà. Vàhàn punaviinià (vino novelloa tms). Annetaan hautua vàhàn aikaa vaikka pyyheliinan sisàllà. (Pyyheliina on kyllà sitten monenpunaisen kirjava!)Ja sitten kuoret pois ja nam, nam!

    Yaelian: Maltalla oli ystàvià entuudestaan, mutta sukulaisuus veti Sabinaan. Ensimmàiset kastanjat maistoin joskus joulun aikaan Roomassa. En tykànnyt. Sitten sain alkuasukkaan valmistamana oikein hyvià tààllà vuoristomajalla ja ihastuin oitis. Lisàksi itse kastanjoiden paahtaminen takassa on mukava operaatio sinàllààn.

    VastaaPoista
  5. Mahtava kurpitsa! En ole vuosiin syönyt kastanjoita. Jännää, että muistan niiden hyvän tuoksun, mutta makua en saa mieleeni.

    VastaaPoista
  6. Minä taidan olla allerginen kastanjoille, mikä on tosi sääli. Olen kerran maistanut ja huuli turposi muodottomaksi. En ole uskaltanut toiste.

    VastaaPoista
  7. Omenaminttu: Kuvan kurpitsa on oikeastaan sieltà pienimmàstà pààstà, sillà puutarhoissa nàkee valtavia yksilòità. Maku on semmoinen pàhkinàinen. Tykkààn kovasti.

    Kirjailijatar: Voit hyvinkin olla, koska kastanjan maku on pàhkinàinen, ja monet ovat pàhkinòille allergisia. Yksi herkku jàà sinulta vàliin.

    VastaaPoista
  8. Enpä ole ennen nähnyt syksyistä tulppaanipuuta, nyt kyllä harmittaa, kun en saa sitä mahtumaan pikkupihalle. Toisaalta voipi olla, ettei täällä tulisi noin kaunista ruskaa vaan pudottaisi lehtensä vihreänä.
    Malta on niitä paikkoja, jotka herättävät mielenkiintoa, kuten monet muutkin saaret. Madeira, Korsika, Malta, eipähän maailmasta lopu matkakohteet kesken.
    helena

    VastaaPoista
  9. Että ruska sielläkin! En ole mahtanut koskaan syödä kastanjoita.

    VastaaPoista
  10. Maltalla oli mukavaa, sinne voisi mennä uudestaankin. Mutta olihan Casperiassakin. Sain tutustua paikalliseen taijjiin ja kuoroharjoituksiin ja kaikki oli niin uutta ja erilaista. Mukavaa. Mutta jospa sitä vielä joskus sinnekin pääsisi.
    -seija-

    VastaaPoista
  11. Hoksasin juuri, etten minäkään ole maistanut kastanjoita.Ihana ruska on teillä, ah ja voih. Loskaa täällä meillä ja viimeisetkin lumet sulavat...

    VastaaPoista
  12. Helena: Kun nyt kuljen puun ohitse, katson, josko ylettyisin siemenkotiin. Vielà en ole onnistunut. JOS yletàn, ja JOS sisàllà on siemenià, laitan muutaman sinulle. Voisit kokeilla puun kasvatusta. Maltasta enemmàn sitten kevààmmàllà. Ensin tulee tarinaa Venezuelasta.

    Pikkusisko: Ruska on nyt parhaimmillaan. Vuorten rinteet ovat kuin Lapissa kuorrutettuna erilaisilla vihreillà. Hyppààpàs koneeseen: saat kastanjoita.

    Seija-systeri: Maltalla olen hieman suunnitellut piipahtaa ensi kevàànà/syksynà. Làhdetkòs mukaan? Tai tulet tànne. Mennààn Casperiaan. Onkos se sukukokous Sabinassa ensi vuonna mahdollista?

    Pikkujutut: Kastanjoiden paahtaminen on jo kokemus sinàllààn, ja sitten pàhkinàinen tuoksu hurmaa nenàn. Lopuksi makunystyràt kiittàvàt! Ruska on parhaimmillaan. Loskaa ja kaamosta - siis Suomen suloa???

    VastaaPoista
  13. Kävin täällä jo eilen, mutta lensin ulos.Yritän uudelleen.
    Kastanjat ovat kiinnostaneet aina, mutta en ole saannut toimeksi maistaa.
    Siellä varmaan ihanaa juuri nyt, täällä eletään pimeintä aikaa.
    Odottelen jatkoa tarinalle.

    VastaaPoista
  14. Täällä toivotaan parasta, jos niitä siemenkotia vaikka putoaisi maahan! Sen verran tutkin nettiä, että vaativat kylmäkäsittelyn itääkseen.
    Olen kokeillut vaikka mitä, mutta hengissä on kolme ginkgoa eli neidonhiuspuuta (kaksi ulkona, yksi ikkunalla), greippi ja kiivi, joka jostain syystä kasvaa kahvipuun juurella.
    helena

    VastaaPoista
  15. Alma A: Kastanjoista tykkàà joko heti tai sitten joskus tai ei koskaan! Minà tykkààn kovasti. Taas on hiilloksella. Tànààn taas sataa. Veneton maakunta -ressukka on ihan helisemàssà. Veneziassakin vettà on yli metri liikaa. Tarina jatkuu...

    Helena: Ajattelin ottaa ystàvàpariskunnan mukaan 'metsàstykseen'. Kehtaa paremmin kiivetà baarin (ulko)tuolille kurkottelemaan puuhun. Tàmà seutu on saapasmaan tuottoisinta kiivialuetta. Nythàn kiiviaika on alkamassa. Tàytyypà ostaa perjantain markkinoilta.

    VastaaPoista
  16. Mukaansa tempaavaa luettavaa ja katseltavaa!Keltaisena hehkuva tulppaanipuu ihastuttaa. Aivan upea, mutta niinpä kurpitsakin.
    Kastanjeteista tiedän vain nimen ja mitä kuvista olen nähnyt.
    Juu - Formuloista sen verran, että Vettel jossain Suomen uutisväläyksessä loisti suomenkilellään sanomalla - olen melkein suomalinen mies!
    Olet tosiaan kunnon rupeaman kohteessaan, ei todellaan viikossa ei kahdessakaan vielä vieraaseen maahan pääse kunnolla tutustumaan.

    VastaaPoista