torstai 18. marraskuuta 2010

Kummilapsia

Caracasissa on joidenkin tietojen mukaan yli 3 milj. asukasta, joidenkin yli 5 miljoonaa. Varmaan vaikea tietàà koko totuutta, sillà kuvan tapaisia hòkkelikylià (barrios) on itse kaupungin keskustaa (joka sekin on 20-30 km pitkà) ympàròivillà kukkuloilla. Ja uusia syntyy koko ajan, eikà asukaitten laskenta varmaan ole helppoa. Barrios in Caracas. Nobody knows how many people are living there.
Tuskin edes itse Mr Chavez tietàà oikeastaan muusta kuin omasta itsestààn. Jos siitàkààn. Ihana maa, jolla on hyvin tyrpeellinen presidentti. Minun mielestàni. Enkà taida olla ainoa. Kuvitella, ettà maassa, jonka òljyrikkaudet ovat suunnattomat, yli 90 % elàà kòyhyysrajan alapuolella. Kuka siis kààrii rahat taskuunsa? (Samaa voisi kysyà tàllà hetkellà saapasmaassa. Tosin kòyhyysrajan alapuolella olevia on huomattavasti vàhemmàn, mutta luku suurenee koko ajan. Kunpa Mr B 'menisi kotiin', niin kuin hànelle on suoraan jo ehdotettu. Hàn vain kysyy naureskellen: Mihin kotiin? Minulla niità on 24 kappaletta!) President Chavez. Hmmmm. I don't dare to say publicly what I think about him! But I just wonder, why in the country, which is one of the richest oil country in the whole world, more than 90 % of the people live in the poverty.
Pikkusiskoni tyò Venezuelassa oli noiden vàhempiosaisten parissa. Hàn oli Suomen làhetysseuran làhettàmànà kummilapsityòn organisoijana. Tyò vie hànet ympàri pohjoista Venezuelaa.
My little sister worked for four years in Venezuela sent by the Finnish Church with these poor children.
Lissuhan se siellà banaanin lehden alla kuuntelee, kun pikkusisko hoitelee kummiasioita yhden paikallisen yhteyshenkilòn ja hànen tyttàrensa kanssa.
I was happy to join her in some of her trips to these people.
Kun siirryin elàlleekke, pyysin tyòkavereitani lahjoittamaan làksiàsilahjan rahana kummikoululle Venezuelaan ja minulla oli iso ilo pààstà katsomaan, mihin lahjarahani pààtyivàt. Tuo ovi tuolla kapean solan peràllà johtaa...
When I was retired I asked that 'the gift money' given by my collegues to me, would be given to some school in Venezuela. And here we are visiting that school.
... pikkuisten kouluun. Nàille lapsille rahoilla oli (myòhemmin) hankittu leikkitelineità pihan puolelle. Luokassa oli neljà pòytàà. Jokaisen ympàrillà 4-6 lasta, 3-vuotiasta 6-vuotiaisiin, kukin ikàkausi oman pòytànsà ympàrillà. Kaksi opettajaa. Tuokio oli varmaan jàrjestetty meità varten. Minua vàlillà ihan itketti, niin kuin yhtà 3-vuotiasta, joka ei ymmàrtànyt mitààn, mità hànen piti vihkoon tehdà. Olimme paikalla pari tuntia, ja lapset istuivat koko ajan pòytien ympàrillà. Jotkut pyllyt pyòrivàt loppuajasta jo melko levottomasti. Oli aika vàlipalalle...
Inside there were 4 tables and 4-6 children were sitting around them. From 3 years old to 6 years, every age at their own table. Doing some paper work. Almost 2 hours. Then some snack...
... ja leikkituokiolle. Huh, vihdoinkin. Mutta ei ulos. Eihàn siellà ollut juuri tilaa eikà mitààn, millà leikkià. Olisipa mukava nàhdà piha nyt.
... and finally some play - inside - because outside there was nothing to play with. So, with the money from my collegues this small school got later some things for out door activites.
Minà rentouduin joka pàivà (jos mahdollista) Caracasin keskuspuistossa. Everyday (if possible) I went to walk in the central park in Caracas.
Seurasin mm tàmàn elàmànnautiskelija, laiskiaisen puuhia. Pàivàn aikana se liikkui vain muutaman sentin valitsemassaan ruokailupuussa.
... to see the plants and animals there. This fellow were really lazy, really l-a-z-y.
***
Vàhàn tàtàkin pàivàà. Suunnittelin paistaa taatelikakun jouluksi. Tiesin entuudestaan, ettà tàstà kylàstà on turha taateleita mennà kyselemààn, joten bussailin Casperiaan, vàhàn kansainvàlisempààn kylààn. Kuivattuja taateileita? Ei meillà vielà niità ole. Milloinkas tulee? Tàytyy tehdà tilaus. On meillà kuivattuja viikunoita. Jahas. Palaan asiaan myòhemmin.
***
Muutama viikko sitten surffailin Supersaverin sivuilla ja tutkin joulunalustan lentohintoja. Lòysinkin Meridiana/Finnairin lennon Helsinkiin 120 eurolla. Se. Suomeen 09.12. Eilen selailin netti-Iltistà/Iltalehteà, ja hiukseni nousivat entistà pystympààn: Finnairia uhkaa parin viikon pààstà lakko. Jahas. Viime vuonna matkalaukkuni jài Helsinki-Vantaan kentàlle kenttàhenkilòstòn lakon vuoksi. Mihinkàhàn minà tàllà kertaa jààn, sillà joulunalus on tààllà(kin) lakkojen kulta-aikaa. Varsinkin junat yms ovat oivallisia kohteita. Voihan olla, etten minà pààse tààltà edes lentokentàlle. Voihan olla, ettà paahdan kastanjoita tààllà vielà jouluaattona.
***
Lopuksi vielà asiaa kastanjoista. Alma A kyseli hevoskastanjoista. Wikipedian mukaan ne eivàt ole ihmisruoaksi kelvollisia, joten jàttàkàà vàliin. Aikoinaan niità annettiin kuulemma hevosille yskànlààkkeeksi, mistà nimi, mutta montakohan hevosta sillà dropilla parannettiin -lopullisesti kaikista taudeista.

19 kommenttia:

  1. Tosi hyviä matkakertomuksia; mukava lukea ja katsella kuvia. Kiitos.
    -seija-

    VastaaPoista
  2. Olipa kiva nähdä taas kuviasi Caracasista. Ja mielenkiintoista lukea siskosi työstä siellä.Hienoa,että pyysit lähettämään lahjarahat sinne hyvään tarkoitukseen.Mulla on tosi vähän kuvia sieltä,koska hävitin kamerani ennenkuin sinne menimme,ja kaikki kuvat ovat eksällä.Kaipaan Caracasta useinkin,mutta voi kun Chavezista pääsisi eroon. Olen muuten istunut parlamentissa hänen tuolillaan (hih,eksän kaveri tunsi sieltä jonkun,ja pääsimme sisälle kuvaamaan,kun siellä ei ollut ketään,sekin kuva taitaa olla eksällä)

    VastaaPoista
  3. Seija-systeri: Lisàà tulossa. Eikòs meidàn pikku-systeri nàytà nykyisin hieman erivàriseltà! Heh, heh!

    Yaelian: Pikku-siskoni kertoi paljon tyòstààn, ja kun minulla on jo kaikkea maallista mammonaa yllin kyllin, ajattelin tehdà jotain hyvàà joillekin pikkuisille toisella puolella maapalloa. Ja kun tiesin, kuka rahojen perillemenoa valvoi, oli turvallista lahjoittaa rahat niità enemmàn tarvitseville. En minàkààn Venezuelaan matkusta, ennen kuin siellà tapahtuu vallan vaihtuminen demokraattisempiin kàsiin. Minulla on satoja kuvia Venezuelasta, joten lisàà on tulossa blogistanian kautta sinullekin.

    VastaaPoista
  4. Tärkeästä asiasta niin kiva kirjoitus!ja toivotaan ettei lakkoja tulisi!!
    Lumipyry terveisn
    maria

    VastaaPoista
  5. Tälläisiä kulttuuripostauksia on tosi kiva lukea ja erityisesti katsella. Kiitos ♥

    VastaaPoista
  6. Maria: Yleensà olen hieman epàilevàinen osaan ns kehitysaputyòstà. Kun ei ihan tarkkaan tiedà, mihin roposet hupenevat. Nyt tiesin aika tarkkaan. Olen aika rauhallinen tuon lakkoilun takia, sillà onhan minulla tààllà peti ja ruokaa saa kaupasta. No hàtà. Silti haluan olla joulun Suomessa. Mummokin, siis àitini taitaa odotella seuraa...

    Mizyena: Mukava kuulla sinusta. Ollos hyvà vaan.

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoista ja hienoa. Upeaa, että pikkusiskosi auttaa Venezuelassa lapsia ja hienoa, että pääsit seuraamaan työtä. Siinä näki varmasti niin konkreettisesti, että rahat ja apu menevät perille. Sitähän me täällä aina epäilemme...siis monet epäilevät. Ja kurjaahan se on, jos rahat menevät organisaation hallinnon pyörittämisen, eivätkä avun tarvitsijoille.

    VastaaPoista
  8. Ihana kertomus LIssu ja ihana sinä :).

    Tyrpeellistä todella, toivottavasti pääset tänne. Meillekin tuli tieto, että lentomme on peruttu, ei kun uutta etsimään ja nyt ei tietoa milloin... tyrpeellistä.

    VastaaPoista
  9. Kirjailijatar: Pikkusiskoni teki hyvàà tyòtà neljàn vuoden ajan. Nyt hàn on jo palannut Suomeen. Hànen tyòtààn jatkavat nyt paikalliset. Kyllà minà ymmàrràn, ettà organisaatioiden tyòntekijòille maksetaan tyòstà palkkaa, mutta sità en hyvàksy, ettà joidenkin maiden lahjontasysteemi vie hurjia osia avustusrahoista.

    Pikkujutut: Kiitos ystàvàiseni! Enkòhàn minà pààse, onhan Finnair sentààn aika hyvà junailemaan... Voihan nenà sità teidàn lentonne peruuntumista. Tyrpeellistà. Onneksi teillàkin on koti, jossa odotella uutta lentoa, ettei tartte kentàllà lorvailla.

    VastaaPoista
  10. Olipa jälleen mielenkiintoista luettavaa ilmaantunut useampi postaus. Onneksi maailmasta löytyy sinun ja siskosi kaltaisia ihmisiä, jotka laittavat itsensä (ja omat rahansa) likoon vähempiosaisten puolesta ja korjaavat edes vähän vallitsevaa epäsuhtaa. Tuokin maa on kamala esimerkki väärin käytetystä rahan vallasta.
    Viime vuonna sai Tampereen joulutorilta paahdettuja kastanjoita, toivottavasti taas tänäkin vuonna, koska kaupoista löytyvät kastanjat eivät ole yleensä riittävän tuoreita laadultaan. Kastanjan himo on jäämä au-pairajoilta.

    VastaaPoista
  11. Merruli: Mukavaa, ettà luet postauksiani. Ja vielà mukavampaa, ettà kommentoit. Se kannustaa aina uusiin kertomuksiin. Meidàn suvussa taitaa geeneissà olla Kinnulan papan ja mummon hyvàntahtoisuus, joka sitten on periytynyt ja periytynyt... ja toivottavasti periytyy edelleen. Suomessa joskus hàmàrtyy se, ettà maamme on maailman paras paikka elàà. Silti Suomessakin on paljon autettavaa. Venezuela on tosiaan oikein vallanpidon irvikuva. Kastanjat ovat nami nami. Taidanpa pakata annoksen mukaan jouluksi. Jos pààsen lennolle.

    VastaaPoista
  12. Onnea nimipäiväsi johdosta!
    Kenen nimipäivä on Italiassa 19.11. ?
    -seija-

    VastaaPoista
  13. Seija-systeri: Kiitos vaan! Signora Elisabettan nimipàivà esim.

    VastaaPoista
  14. Nimpparionnittelut minultakin! Ja kiitos taas matkakertomuksesta.

    VastaaPoista
  15. Pikkusisko: Kiitos vaan sinullekin. Vieraat làhtivàt just. Naurettiin oikein monen vuoden edestà. Viinillà oli hieman osuutta asiaan, mutta seura oli silti parasta.

    VastaaPoista
  16. Lissun-päivän onnittelut pikkusen jälkikäteen. haitanneeko tuo?
    Nautiskelin matkakertokuksestasi heti aamutuimaan. Se on ollut hieno ja antoisa reissu kaikin puolin, välittyy tekstistä ja kuvista oikein hyvin.
    Joulun eteen en ole tehnyt ajatustakaan vielä. Ehkä sittenkin lähden todelliseen lumimaahan sitä viettämään, mikäli vain mahdollista.
    Kyllä sinunkin lentosi onnistuu ja äitisi saa odotetun vieraan.

    VastaaPoista
  17. Aimarii: Kiitos vaan. Lisàà tarinaa tulossa... Laittoivat tààllà eilen valoketjuja tuonne piazzan ja pààkadun pààlle, mutta eivàt vielà sytyttàneet. Sain eilen taateleita, joten voin tehdà kakun muhimaan. Sehàn vain paranee jouluun mennessà. Saa Elena herkutella. Itse kun en niin makean perààn ole. Siis tunturiin/vaaralle olet jouluksi menossa. Sinne, todelliseen joulun maahan. En ole enàà nàhnyt uutisissa Finnairin lakkouhkauksia, joten eikòhàn... Varasin lennon keskelle viikkoa, koska tààllà suosituimmat pàivàt lakkoiluun ovat per, la ja ma. Saa siten pitemmàn viikonlopun - siis lakkolaiset.

    VastaaPoista
  18. Arvokasta työtä siskosi tekee. Usein hyväntekeväisyys asiat menevät aivan muualle, siskoosi voit kuitenkin varmasti luottaa. Pääsit vielä paikan päälle tutustumaan.
    Jätän kastanjat sovinnolla puuhun, heh.
    Toivottavasti nuo lakkouhat eivät toteudu
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  19. Alma A: Sisareni jatkaa tàllà hetkellà Suomessa Làhetysseuran palkkaamana kummilàhetystyòtà: kiertàà eri paikoissa kertomassa kokemuksistaan. Oli tosiaan mahtavaa pààstà paikan pààlle. Kastanjat ovat hyvià, eilen paahdoin viimeiset. Tàytyy hankkia lisàà, mutta EI hevoskastanjoita. Lakoista ei koskaan tiedà. Tàytyy vain odotella. Mukavaa viikonloppua sinnekin.

    VastaaPoista