perjantai 29. lokakuuta 2010

Museosta kirkon kautta juhlimaan

Linnavuorella olevan kansallistaidemuseon kyltti. Museo sijaitsee entisessà kuninkaanlinnassa, valtavassa rakennuskompleksissa. Museon lisàksi kokonaisuudessa on kansalliskirjasto ja presidentin virka-asunto. Museossa oli sadoittain maalauksia ja veistoksia yms, joita en koskaan aikaisemmin ollut nàhnyt edes kuvissa. Kirjastoon emme menneet, eikà meità kutsuttu presidentinlinnaan! Vaikka sukua ollaankin, siis unkarilaisten kanssa.
Tàmà ei ole vessa, vaan Euroopan vanhimman metron yksi asemista, joka oli meidàn majapaikkaamme làhinnà.
Siis oopperan asema. Unkarin valtion ooppera on upea rakennus sekà ulkoa ettà sisàltà. Vahinko ettà jouduimme valitsemaan oopperan ja kansantanssi/musiikkiesityksen vàlillà. Molemmat olisivat olleet mieleen. Me valitsimme jàlkimàisen, koska sità harvemmin kokee livenà. Siità myòhemmin.
Pyhàn Tapanin kirkko, Unkarin suurin. Sisàllà paljon tummaa marmoria, mikà toi erilaisen tunnelman verrattuna saapasmaan kirkkoihin, joissa vàrimaailma on vaaleampaa.
Kiipesimme (siis menimme hissillà) kupoliin, josta avautui upeat maisemat yli Budapestin. Tàssà kirkon edessà oleva aukio.
Tàssà kuvassa nàkyy Oopperan kattorakenteet.
Lauantaina oli Unkarin kansallisjuhla. Yleinen vapaapàivà. Kansaa parveili parlamenttitalon làheisyydessà. Sinne siis mekin.
Parlamenttitalon liput kertoivat omaa tarinaansa: keskeltà oli leikattu pois vanhasta Venàjàn vaikutuksesta kertovat merkit. Unkarilaiset ovat hyvin ylpeità siità, ettà heidàn kansannousunsa vuonna 1956 oli alku rautaesiripun hajoamiselle.
Parlamentin aukiolla kiersi pitkà jono. Kaikki halusivat mennà sisàlle tutustumaan Unkarin symboliin, Pyhàn Tapanin kruunuun. Sinne mekin. Sitten kamera teki lakon. Piti lainata matkakumpparin kameraa, joten kuvat ovat nyt hànellà. Kunhan saan siirrettyà niità omalle koneelleni, laitan tapahtumasta lisàà kuvia. Mutta sen verran jo etukàteen, ettà lounastimme kierroksen jàlkeen tuon valkoisen katoksen antimilla. Nami, nam!
***
Haluan vielà kerran kiittàà kaikkia synttàrionnitteluista. Halusin kàydà jokaisen teistà blogissa sanomassa Kiitos, mutta vasta yhden blogin olen saanut auki.
Toisaalta minulla on ollut tànààn hoppupàivà: aamupàivàllà kàvin taas torilla hamstraamassa ison kasan monenlaisia liinoja. Ovat just pesussa. Iltapàivàllà minut haettiin oliivinpoimintaan. Vain yhden kerran tipuin puusta! Onneksi selvisin pienillà naarmuilla. Huomenna homma jatkuu. Siità sitten oma postauksensa.
***
Sunnuntaina tààllà on Noitinen yò, saapasmaalaisten Halloween. Hui!! Tàytyy muistaa hankkia karkkia mahdollisille ovikellon rimputtajille.

9 kommenttia:

  1. Kiitos Budapestin kauniista maisemista. Monta paikkaa sieltä palautui mieleen ja huomasin haluavani sinne uudestaan. Tuo metron vanha osa asemineen on aika huikea, mutta ruuhka-aikaan ahdistavan pienen oloinen.

    Yritä pysyä puussa, ettei tule naarmuja kummempaa. Keräätkö oliivit omaan öljyyn?

    VastaaPoista
  2. Kauniita rakennuksia ja paikkoja on Budapestissa.En ole siellä ollut,mutta viime kesänä vietin aivan liian monta tuntia Budapestin lentokentällä matkalla Suomeen.
    Mukavaa oliivienpoimintaa.Täälläkin juuri nyt on se aika,ja ensi viikolla pohjoisessa paljon tapahtumia sen johdosta,mutta enpä taida ehtiä niihin.

    VastaaPoista
  3. Merruli: Budapest vei sydàmeni. Haluan sinne uudestaan. Mukavaa kyllà, metrojunat eivàt olleet kertaakaan liian tàynnà. Mutta raitsikat kyllà. Olen semmoinen vaihtarityyppi: tàllà kertaa vaihdan tyòni òljyyn. Uusi òljy tuoreen saapasmaalaisen leivàn pààllà on pienoistaivas. Sanon tàssà nyt sinulle kiitos synttàrionnitteluista, jos en saa blogiasi auki.

    Yaelian: Suosittelen sinulle vàlipysàhtymistà Unkarissa. Lentokenttà on vain pieni portti ihanaan maahan. Tykkààn puuhailla ulkona, ja kun palkkiona on uutta òljyà, kiipeilen puissa mielellàni. Sabiinilaisòljy on saapasmaan parhaita. Kiitàn sinuakin synttàrionnitteluista.

    VastaaPoista
  4. On siellä Unkarissa hienoja rakennuksia, toinen toistaan kauniimpia. Ja myös sisäpuolelta varmaan näkemisen arvoisia.
    Älä kipua kovin korkealle oliivipuuhun.
    -seija-

    VastaaPoista
  5. Siis tosi noloa...Minä laitoin sinulle onnittelut blogiin (ja ne eivät ole siellä!!!!) Nyt joko olen ajatellut tehdä niinmutta se jäi tekemättä tai sitten spämmi kävi.Olen nyt tosi nolo. Tässä nyt MYÖHÄSTYNEET ONNITTELUT sinulle. Mutta onneksi tiedän keinon millä korvata, just you wait :).

    Kiitos näistäkin kuvista, taidetaan ottaa Malev seuraavaksi lentoyhtiöksi.Olikohan se Malev kun lentää Budabestin kautta???

    VastaaPoista
  6. Seija-systeri: Hienoja rakennuksia oli paljon, mutta syrjemmàllà sitten myòs sità toista plaatua. Mutta kovasti olivat korjailemassa vanhaa. Tànààn olin varovaisempi. sillà eilisestà on muistona muutama mustelma.

    Pikkujutut: Mutta ystàvàiseni, sinàkin olit ihan ensimmàinen, joka onnittelit. Tarkistin jutun just. Mutta kyllà minà onnen toivotuksia aina otan vastaan, joten kiitos vain. Malevhan se Unkarin lentoyhtiò on, joten Budapestiin vaan.

    VastaaPoista
  7. Onnittelut täältäkin.

    Tuttuja maisemia kuvissa. :) Budapestissa haluaisin vielä joskus käydä uudestaan. Jäi niin paljon näkemättä ensimmäisellä kerralla.

    VastaaPoista
  8. Suklaasydàn: Kiitos vaan! Budapest jài sydàmeen. Minàkin haluaisin sinne uudelleen.

    VastaaPoista
  9. Unkarilla on tilaa minunkin sydämessäni.
    Kiitos huikeista kuvisata ja matkakertomuksen jatkosta.

    VastaaPoista