keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Sadepàivàn ratoksi

Eilen satoi. Tai ei sità nyt sateeksi voinut sanoa, verrattuna toissa viikon vedenpaisumukseen. Vàhàn reippaampaa sadettakin olisi saanut tulla, sillà nyt ei tartte luutun kanssa lattioilta vettà sankoon lappaa. On nuo uudet parvekkeen ovet sen verran hyvàt, ettà nyt saa tuulla ja sataa vaikka kuinka. Meikà nainen joutaa tehdà muita sisàhommia.
Nostin ruisjauhot làmpiàmààn. Ihan aitoa luomujauhoa minulle varta vasten tilattuna. Ei tartte enàà Suomesta kuskata. Pààsiàiseksi omatekoista ruisleipàà. Leivànjuuri vielà pakasteesta sulamaan. Ilmakin on jo sen verran làmminta (n 20 astetta), ettà taikina nousee paremmin kuin viikko sitten pullataikina. Ei noussut ei. Vaikka kuinka odotin. Hyvià kuiteskin olivat. Ei ole enàà yhtààn jàljellà. Tàytyypà leipoa pààsiàiseksi pullaakin.
Parvekkeen kukkia ei tarttenut kastella. Luonto auttoi. Hyasintit tuoksuu ihanasti. Pààsiàiseksi teen noista kukista myòs sisàlle ihailtavaa.
Sateella on mukava keskittyà keittiòhommiin. Yksi telkkariopeista puhui eilen tunnin peperoncinoista, enemmàn ja vàhemmàn tulisista paprikoista. Kokonaisen tunnin. Opin mm sen, ettei siemenet ole sità tulisinta peperoncinoa, vaan se vaalea sisus, jossa siemenet on kiinni. Uusi, ihana joululahjani, ammattikokkien suosima pannu hellalle ja...
... kokeilukeittiò pystyyn. Kaapista luomukokojyvàjauhoista tehtyjà etanapastoja ja jààkaapista toissa pàivànà tekemààni jauheliha-makkararagua. Lisàsin vàhàn peperoncinoa ja paljon parmesaaniraastetta. Nam.
Ei ihan kovin kauniin nàkòistà, mutta makuaisti tykkàsi. Buon appetito!
***
Olen kovasti kaivannut telkkarin keskipàivàn ruokaohjelman, Prova del cuocon vanhempaa herrasmiestà, Peppe Bigazzia. Hànet sanottiin irti ohjelmasta, koska hàn kertoi valmistavansa edelleen silloin tàllòin toscanalaista perinneruokaa kissoista. Katsojat kiljaisivat kauhusta. Peppe ei suostunut pyytàmààn anteeksi, joten ulos! Minulla on yksi hànen kirjoistaan, ja sità selailen kaiholla. Voihan kissanviikset!
***
Toinen mies, josta haluaisin pààstà eroon ihan lopullisesti, on eràs vallankahvassa lujasti roikkuva murkkuvanhus. Alkaa muistuttaa kovasti Venezuelan vallan kahvassa olevaa yksinpauhaajaa. Vaalit ovat viikon pààstà, joten saapas nàhdà, millaisia yksinpuheita saapasmaassa vielà nàhdààn. Yhteiseen keskusteluun vastapuolen kanssa ei tàmà itsevaltias halua. Yòk!!!!
***
Lopuksi vielà jotain mukavaa: pààskyset ovat saapuneet. Tuossa piazzan toisella puolella olevan katon ràystààn alla kày kova kodinsisustamishyòrintà. Ihanaa seurattavaa. Eilen, sateella, pààskytkin pitivàt taukoa, mutta nyt on taas kiire.

13 kommenttia:

  1. Meilläkin voisi sataa,ehkä huomenna tulee pari tippaa,luvattiin.On jo alkanut olla kuivaa...
    Sulla näkyy olevan ihanat maisemat parvekkeelta!Täälläkin saa onneksi ruisjauhoa,luomunakin ja täysjyväruisjauhoa.Tein parisen kuukautta sitten ensimäisen kerran kunnon hapanruisleipää,ja kylmien öiden vuoksi se nostatteu kesti kauan.Nyt voisi sujua jo paremmin,kun on lämmennyt.Hyvän näköistä tuo pastaruokasi,ja hyvän näköinen punainen pannu!
    Huh,en kyllä kissoja syövää kokkia kaipaisi;-)

    VastaaPoista
  2. Ai niin vielä, mielenkiintoista sitten nähdä miten teillä sujuu vaaliasioissa.Mutta on mun mielestäni tuo ukkeli kuitenkin vielä kaukana Hugon jutuista....

    VastaaPoista
  3. Kerropa kuinka hyvin tuo punavalkoinen pannu toimii! Olen miettinyt semmosen ostamista. Teflonit aina naarmuttuu vaikka kuinka varoisin. Tuonhan pitaisi olla kestavampi.

    VastaaPoista
  4. Nyt alkaa olla jo helle, joten leipominen nostattamisineen onnistuu. Pikkuinen suomalainen minà tuolla sisàllà tykkàà ruisleivàn ja pullan tuoksusta. Pastaruoka oli todella hyvàà, vaikkei niin kaunista ja pannu on ERINOMAINEN. Peppe Bigazzi on perinneruokien ekspertti, ja sità antia minà nyt ohjelmassa kaipaa. Jos unohdetaan tuo kissahomma. Monta kertaa mietin, miten ennen vanhaan maalaistaloissa hennottiin laittaa ruoaksi lempilehmà, -lammas jne.
    Tàmà ukkeli tààllà alkaa muistuttaa jopa eràstà saksalaista vaahtoajaa. Haluaa potkaista kaikki tuomarit (siis hàntà tutkivat) pellolle - demokratian nimissà!!

    Anu: Pannu on IHANA. Yhden mokan tein, kun en lukenut kàyttòohjeita ENNEN kàyttòònottoa: Pannu pestààn jààhtyneenà. Minà tyhmà pesin kuumana, ja silloin pohjasta tarttui kuivauspaperiin punaista maalia. Ootin àkkià kàyttòohjeet esille, ja voin syyttàà mokasta vain itseàni. Ohjeissa sanotaan lisàksi, ettà suositellaan puu- tai muovityòkaluja. Minà olen luottanut onneksi puukauhoihin jo iàt ja ajat. Kokkiohjelmissa kàyttàvàt kyllà ihan lusikoitakin, mutta minà en. Suosittelen pannua. Saan kuulemma ensi jouluksi kannen tuohon pannuun! Ihana joulupukitar!

    VastaaPoista
  5. Täällä vielä odottelemme kiuruja ja peipposia. Pääskysistä voi vain haaveilla, mutta onneksi voi käydä täällä haaveilemassa. Päivällä tuntuu hetken keväältä, kun aurinko sulattaa lumia, purot juoksevat ja aurinko lämmittää selkää. Yöllä on kovasti pakkasta, joten ei se kevät ole kuin vasta aluillaan.

    Minä odotan sitä, että kevät tulee ja saan lisää energiaa. Ehkä sitten jaksan kylvää, kuokkia, tehdä uusia ruokia ja siivota kaapit. Nyt vaan olen. Kivaa se on sekin.

    VastaaPoista
  6. Huhhuh. Onpas Toscanassa perinneruuat. Meidän mämmimme taitaa kalveta tuon perinteen rinnalla.. Mistähän kokki on lihat ruokaan napannut? Kujakissoiltako?

    VastaaPoista
  7. Otetaanpas uusiksi. Askeinen vastaus haitui internetin loputtomaan avaruuteen. Siis:

    Kirjailijatar: Minà just nysvàsin ja laitoin suomalaista ruokaa odottelemaan alkuasukasherkkusuuta. (Kylmàsavulohimunavoiruisleipià, suomalaisesta metsàstà poimimistani herkutateista keittoa ja jàlkkàriksi puolukkajuguttia). Vauhdikkaan ja eloisan tyòelàmàn jàlkeen minà nautin suunnattomasti erakkona olosta, johon sitten mieluisat vieraat tuovat tàhtihetkià.

    Outi: En edes halua ajatella, mità kaikkea maapallon eri puolilla syòdààn perinneruokina ja olet oikeassa siinà, ettei saapasmaan alkuasukasta saa edes maistamaan màmmià. Minun suurta herkkua. Tuosta kissahommasta luin itse asiassa netin Iltasanomista ennen tànne tuloani. En lukenut koko artikkelia, joten en tiedà koko tarinaa.

    VastaaPoista
  8. Olisitko kiltti ja sanoisit niille pääskysille, että lähettäisivät edes jotakin pieniä kevään merkkejä tännekin?

    VastaaPoista
  9. Pikkusisko: Sanoivat ettà sinne tulevat pakkaavat vielà (vatsa)laukkuaan Afrikan làmmòssà. Mutta tulevat kuulemma varmasti.

    VastaaPoista
  10. Minusta italialainen pääsiäishyasinttitapa on kiva. Pidän niin hyasintin tuoksusta. Näin niitä täälläkin yhdessä kukkakaupassa viikolla. teki mieli ostaa... Ehkä haen tänään.

    VastaaPoista
  11. Linnea: Tykkààn hyasinteista - ympàri vuoden. Torilla eilen hyasintit maksoivat 1,50 kpl. Ostin kuiteskin kaksi isoa kimppua keltaisia freesioita, sillà omani olivat jo ulkoruukussa kukkineet. Sità paitsi niiden tuoksu on huumaava. Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  12. Olipa hyvä, että täydellä vatsalla aloin blokierrokselle, muuten olis tullut nälkä.
    Teillä tuntuu olevan jo kesä - kun on pääskysetkin.

    VastaaPoista
  13. Aimarii: Tààllà on jo tàysi alkukesà. Siis ei liian kuumaa vielà. Pààskyt touhuaa kovasti.

    VastaaPoista