Mikäs se siinä? Herkkutatti, joka kärsii kuivuudesta!!!
Ja hieman vanhakin jo on. Tai sopiva, jos tutkii, kuinka moni pikkuinen mönkijä on siihen pesiytynyt. Italialaiset poimisivat yksilön riemumielin koriinsa. Minä jätin asujaimiston rauhaan. 
Edes jotain minullekin: rouskuja. Pienistä nappisienistä eli kangasrouskuista teen etikkaherkkua. Isommat laitan karva- ja haaparouskujen kanssa suolaan muhimaan. Sienisalaattia sitten herkutteluhetkiin.
Ällistys oli suuri, kun löysin ensimmäiset suppilovahverot! Kokonaista KUUSI kappaletta. Eihän niitten aika vielä pitäisi olla. Yksi herkkutatti, muutama kehnäsieni, pikkuisia kantarelleja ja joitakin lampaankääpiä...
... suoraan pannuun sipulihakkeen kanssa. Vähän kermaa, suolaa, pippuria, tilliä (sopii erityisesti lampaankääpäruokiin), hyppysellinen sokeria ja yksi tilkka sitruunanmehua. Herkkujen herkkua kuhan kera.MUTTA vettä pitää tulla ja pian, sillä nyt olisi metsä valmiina pukkaamaan sieniä, sieniä ja sieniä. Minulla on kumpparit lähtövalmiina!
Voi mahoton! Sun blogiasi katellessa tulee miltei aina nälkä!
VastaaPoistaOih, suppilovahveroita, nam!
VastaaPoistaEn ole kovin sienienystävä mutta menee ruoan seassa, jos niitä ei ole liikaa :)
VastaaPoistaKävin lukasemassa viime aikaisia postauksia kun kerrankin on ylimääräistä aikaa istua koneella. Kivoja rannekkeita väsäilet!
Tänään satoi täällä, mutta aika vähän. En ole minä sienestämään ehtinyt, on mennyt illat hevosenpään ompeluksi :)
VastaaPoistaOuti: Minä tykkään laittaa ruokaa ja syödä. Mieluiten mukavassa seurassa, mutta omakin seura käy!
VastaaPoistaSoile: Jos nyt sataisi, suppisaika olisi p-i-t-k-ä.
Mizyena: Olen oppinut arvostamaan sieniä vasta aikuisena. Nuo rannekkeet ovat mukavia ja nopeita virkata. Kiitos alkuperäisestä mallista tuolle satu.p:n äidille.
satu.p: Täälläkin ripsitteli kokonaista KAKSI minuuttia. Ei kannata vielä riemusta hihkua. Hevosmaista hommaa sinulla siellä. Vieläkös ne menee Luovon Puojin tämän kesän tarjontaan?
Oivoi ihanuutta mikä saalis. Sienistä tykkään ihan hirveästi, mutta noin onnekas sienestäjä harvoin olen.
VastaaPoistaMyö tarvittais tuommoinen sienituntija meidän kanssa metsälle! Viime vuonna homma jäi yritykseksi, mutta halu uudestaan koettelemaan onneaan olisi kova!
VastaaPoistaToinen juttu sit olisi sienten jatkokäsittely. Kuvittelisin meille olevan kuivatut sienet kätsyimmät - kuivattua sipuliakin kutsun perheenäidin pelastukseksi:)
Nami nami! herkkua! Lapsuuteni parasta ruokaa oli mummoni tekemä perunavelli, päällä sieni-sipulihakkelusta.
VastaaPoistaMerruli: Tuo saalis oli tällä kertaa vaatimaton. Enempää ei metsässä yksinkertaisesti nyt ole. Tietysti olisi noita haperoita, mutta niihin en ole vielä tottunut.
VastaaPoistaMaahiska: Kunhan tulee KUNNON sienisatoaika, lähden mielelläni teidän kanssanne metsään. Kuivaaminen sopii esim tateille, suppilovahveroille, mustatorvisienille jne. Etikkasieninä pienet rouskut ja kantarellit ovat namupaloja. Rouskut ovat oivallisia suolasieniä jne jne. Kantarellit tuoreina muhennoksiin.
Satu: Onpas mukavan kuuloinen perunavelli. Mitenkäs se velli tehdään?
Onko tatteja ja suppilovahveroita metsässä jo. Pitää heti ottaa kori ja lähteä etsimään. Itse löysimme vasta kanttarellejä ja kehnäsieniä, mutta oli sekin hyvää.
VastaaPoistaVoi, minäkin haluan sienioppaan,eläväisen mutta ensin on hankittava ne kumpparit.
VastaaPoistaJos sopii, kerron meidän perunavellireseptin.Meidän perheessä perunavelli tehdään eilispäivän perunamuussista mitä laimennetaan maidolla sopivan samettiseksi.Lapsille maistuu raejuuston kera.Sienijuttu voisi olla maukas vaihtoehto.
Valkoinen persilja: Onpas sinulla kaunis blogi alkamassa. Tervetuloa! Tatteja on vain muutama yksilö siellä täällä, eikä suppilovahveroaika tosiaankaan vielä ole. En ymmärrä noita muutamaa kappaletta ollenkaan. Ressukat eksyneet liian aikaisin maan pinnalle. Kanttarelli-kehnäsienimuhennos on tosiaankin hyvää. Jos siihen löytäisi lisäksi vaikka yhdenkin tatin tai pari lampaankääpää, niin maku vain syvenisi. Mutta ne sateet, ne sateet. Niitä odotellessa voi katsella kertauksena vaikka telkkarin Sienikoulua. Siis Yle-Areenalta, kun telkkaria minua ei täällä Suomessa ole. Oikeastaan Yle-Areena sopii minulle oikein hyvin, koska silloin en ole ohjelmien lähetysaikaan sidottu.
VastaaPoistaPikkujutut: Mennään vain metsään, kunhan saadaan ensin sadetta. Kumpparit minulla on jalassa, koska en tykkää käärmeistä, ja niitä on taas tänä kesänä melkoisesti. Kiitos tuosta perunavelliohjeesta. Sitähän tässä huushollissa kokeilllaan. Siis ensin syödään maukasta perunamuussia.
Kaikille: Siis suosittelen tuota telkkarin sienikoulua. Katsokaa lisää tuosta Valkoiselle persiljalle kirjoittamastani vastauskommentista. Mutta sadetanssia, sadetanssia!
Tuolla alempana olevat kämmenselkäjutut IHANAT!
VastaaPoistaLinnea: Alkukiitos kuuluu Hailuodon Luovon Puojissa palvelleelle statu.p: ja pikkusiskon äidille! Ihastuin ihan täysin. Ostin mallikappaleet ja nyt olen soveltanut eri malleja ja lankoja. Mukavaa pientä tekemistä sienikelejä odotellessa!
VastaaPoista