torstai 24. helmikuuta 2011

Onnen hetkià

Sain Yaelianilta tunnustuksen, jota arvostan suuresti. (Ja huom, Yaelian: osasin kopioida kuvan tàhàn postaukseen! Sinà uskoit minuun. Kiitos siitàkin.) Nyt pitàisi muistella blogini historiaa ja haastaa sitten joitain niistà, joita ei vielà ole haastettu. 1. Milloin aloitit blogisi? Kun reilu viisi vuotta sitten jàin elàkkeelle ja làhdin mualimalle, aloitin spostiryhmàkirjeen. Ilman valokuvia. Koska kuitenkin tykkààn nàpsià kuvia, hàn houkutteli minua blogistaniaan. En vain aluksi ollenkaan làmmennyt asialle, mutta kun sitten hàn ryhtyi tekniseksi toimeenpanijaksi, jàin melko nopeasti koukkuun. Ensimmàinen postaus oli 17.03.2009, siis kohta kokonaista kaksi vuotta sitten. Synttàrit làhestyy... Silloin on aika taas arpoa jotain... 2. Mikà sai sinut aloittamaan blogisi pidon? Ks. edellinen vastaus. 3. Mità kàsittelet blogissasi? Blogini on oikeastaan erààn sorttinen pàivàkirja. Siis kaikkea, mità nyt arkeen ja juhlaan kuuluu: paljon ruokaa (rakastan suomalaista perusruokaa ja saapasmaan keittiòtà), kàsitòità (suvun geeneissà peritty innostus), luonnossa liikkumista ja luonnon aarteiden kerààmistà (kohta taas metsàstàn villiparsoja!!!), mausteena matkamuistot. Olen erittàin onnellinen siità, ettà blogini kautta olen tutustunut samoilla aalloilla elàviin uusiin tuttaviin. Erityisesti arvostan vuorovaikutteisuutta, sillà silloin ei tule kuljettua liian samoilla raiteilla. 4. Mikà tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin? Se kertoo minun elàmàstàni, siis blogi on ainakin minulle ainutkertainen. Toisaalta ilman teità en tàtà tekisi. Voisin kirjoittaa pàivàkirjaa, salaisesti, mutta teillekinhàn minà tàtà nyt teen, siis julkisesti elàmàstàni kertoen, vuorovaikutusta toivoen. 5. Miten haluaisit blogiasi muuttaa? Koska olen melkoinen tumpeli noissa teknisissà hommeleissa, toivon vaikka synttàrilahjaksi seuraavaa: - Haluan oppia tekemààn kuvakollaaseja. (Minulla on kyllà sità varten ohjelma jossain, mutta, mutta...) - Haluan blogiini kielenkààntàjàn, sillà tiedàn ettà minulla on mm enkun- ja italiankielisià lukijoita, mutta en alkuinnostuksesta huolimatta ole jaksanut kirjoittaa enkuksi. - Haluan oppia viittaamaan aikaisempiin postauksiini, siis ettà lòytyy tààltà ja tààltà ja tààltà... - Haluan sivupalkkiin aiheviittaushommelin. Mutta àlkàà rakkaat ystàvàt yrittàkò olla liian teknisià, sillà minà tipahdan àkkià kàrryiltà. Minà opin parhaiten, kun nààn ja teen. Olen tyystin visuaalis-kinesteettinen oppija. Pelkàn kuullun tai kirjoitetun perusteella en opi mitààn. Minkàs minà sille voin!!! Olen huomannut, ettà monet teistà ovat jo tàhàn haasteeseen vastanneet, joten haastan nyt Oulun KouluKunnan. He kyllà tietàvàt, ketà minà tarkoitan!!! Kàvin alkuviikosta Jyvàskylàssà. Olen kauan metsàstànyt Ainoja! Mutta eihàn tààllà Keuruulla ole kuin yksi kenkàkauppa, eikà siellà sopivankokoisia Ainoja ole ollut. Jyvàskylàn Sokkarilla oli vaikka minkà sorttista Ainoa ja Reinoa. Nyt on minullakin omat. Saapasmaahan làhtevàt. Ehdottomasti. Ei sitten kivilattiat haittaa. Olen suuresti ilahtunut nykynuoristosta: hyvin moni tallustelee vastaan vaaleanpunaisilla tai perinteisillà Reinoilla. Kun vielà muistaisivat laittaa pipon pààhàn!
Samalla reissulla jalkani vetivàt Sokkarin lankaosastolle. Vaikka olin itseltàni lankojen ostamisen kieltànyt. Mutta kun oli ne Sokkarin lahjakortit. Valkoinen hàrpàke on jo saanut kaverin ja posteilee huomenna Marialle. Tuo eri liikkeiden jàsenyysjuttu on muuten aika ovelaa, sillà esim Keuruun LòytòTexistà saamoja lankoja saa 50 senttià halvemmalla per kerà!
Lankojen ohella kankaat tuppaavat ihan vàngellà minun kassiini. Piipahdin Marimekossa, mutta selvisin ilman yhtààn kangaspalaa. Sen sijaan Tampellan Muksuviikkojen annista osa oli ihan PAKKO ostaa. Aina tàytyy varastossa olla jotain, josta saa muksuille mukavaa.
***
Lopuksi on ihan pakko kertoa taas saapasmaalaisista:
Kaupassa, baarissa jne on pidettàvà reippaasti puoliaan, jos aikoo joskus pààstà ulos. Etuilu kuuluu alkuasukkaiden etuoikeuksiin. Minua on asiasta valistettu, mutta kun minulla yleensà ei mihinkààn kiire ole, nostelen vain hartioitani, kun takaani kuuluu kiireisen (?) asiakkaan tilaus. Asia tuli mieleeni, kun luin Brunetti's Cookbookia. Donna Leon osaa asian kertoa todella herkullisesti. Minà olen vain kerran pitànyt tomerasti puoliani: Tocca a me! Meni nuori mies ihan noloksi ja jopa pyysi anteeksi.

10 kommenttia:

  1. Kiva kun sinäkin tähän vastasit ja onneksi sinut saatiin houkuteltua bloggaamaan,sillä tänne on aina mukava tulla;välillä lukemaan Italiasta ja välillä Keuruun asioista.Ja oppinutkin täällä olen asioista,kuten nyt tuo hyvä ruisleipäresepti tuolla alempana,kunhan nyt saisin ensin tekaistua jonkinlaisen juuren.
    Hyvä,että Ainot löytyivät,ovat varmaankin lämpimät kylmällä lattialla ja ihanan värikästä Muumia:-) Minäkin toin itselleni Muumi-tyynyliinan,joka tosin on mustavalkoinen.
    Ja jos haluat sitä kääntäjää,
    niin mene tänne
    http://translate.google.com/translate_tools
    ja siellä näkyy sellainen nappi,jossa lukee "add to blogger" Napsauta sitä ja sitten se kääntäjän pitäisi näkyä blogissasi.

    VastaaPoista
  2. Voi että odotan siis postia:D
    Ja Onnea vielä palkinnostasi.Täällä on aina ihana käydä.
    Kiitos muuten Yaelianille käännös vinkistä lisäsin sen jo omaani kun kerrankin ymmärsin miten se pitää sinne liittää.

    VastaaPoista
  3. Täytyy kiittää kannustajiasi että blogin sait aikaiseksi.Mekään emme olisi muuten tavanneet.
    Ainot sopivat sinulle kyllä täydellisesti. Lattiat ovat yhä vain kylmät vaikka muuten jo lämpiää.
    Mutta mikä kaunis kangas on tuo sininen/musta kukkakuvio?
    trv. pikkujutut, joka on liian laiska kirjautumaan

    VastaaPoista
  4. Sinun blogisi on aarre! Nautin lukea kuulumisistasi. Olet niin aikaansaapa monitoiminainen.
    Kiitos, että innostuit bloggailemaan. Alunperin minut innosti virolainen e-mailystäväni kirjoittamaan kotisivut, siitä jatkoin omin nokkineni blogien maailmaan. Vaikeeta on ollut kaikenmoiset kommenrvenkit oppia, mutta kyllä se siitä vaan lähti liikkeelle.
    Meilkein olen kade, sillä tavoin hitusen ainoistasi. Minulla ne on toivelistalla. Aina päätän, että nyt ostan, kun ne silmiini jostain näkyy hyllyltä näkyy, mutta sopivaa kokoa ei ole ollut.

    VastaaPoista
  5. Yaelian: Sinun kanssasi bloggailu on mukavan vuorovaikutteista. Kunhan tulet kàymààn joko vuoristomajalla tai sitten Keuruulla, saat juurta, jos et aikaisemmin sità ole onnistunut lòytàmààn/aikaansaamaan. No, nyt minulla on tuo kielenkààntàjà. Kiitos vaan tarpeeksi simppelistà ohjeesta. Kàànsin postaustani englanniksi ja nauroin paikoin makeasti: yleensà kàànnòs oli ok, mutta joskus en ymmàrtànyt ja joitain minun keksiàmiàni sanoja ei kààntàjà tietenkààn osannut kààntàà. Mutta noin yleensà ottaen, ihan hyvà. Mutta italiaksi kààntàminen ei onnisty! Ehkàpà siksi, ettà làppàrini alkukieli on italia. Tàytyypà ottaa taas jotakuta gurua hihasta kiinni.

    Maria: Jep, postia tulossa. Laitan sulle myòs spostia.

    Pikkujutut: Niinpà, blogi on siis hyvà ensitapaamisympàristò. Tuo MUSTA Tampellan kangas on semmoista pikeen sorttista, siis hieman tukevampaa kuin ns tavallinen lakanakangas. Sopii hyvin vaikka laukkuihin, tyynyihin tms. Sun tàytyy ostaa Ainot! Varpaat tykkàà ja kiittàà.

    Aimarii: Kiitos! Otapa sinàkin tuo haaste vastaan. Sain tuon kààntàjàn nyt aikaiseksi ja siinà sivussa sain monet naurut. ks vastaukseni Yaelianille. Ainot ovat PARHAAT koskaan oistamani kengàt!!! Myyjàtàr opasti ostamaan oikean kokoiset (36), sillà numerointi ei ihan vastaa tavallisia kenkiàni (37-38).

    VastaaPoista
  6. Yaelian: No, nyt selviisi tuo kàànnòs italiaksi: se oli ihan ekana, ei siis aakkosjàrjestyksessà. Ja minà osasin ratkaista asian ihan ITSE.

    VastaaPoista
  7. Ainot on ihanat. Minäkin sain Reinot pojalta joululahjaksi ja ovat kovassa käytössä jopa pihalla.
    Minä en sinulle mitään hienoja vinkkejä anna, kun en itsekkään niitä hallitse. Vahingossa aina joskus onnistun jotain lisäilemään blogiini :)

    VastaaPoista
  8. Mukava, että aloitit aikanaan bloginpitämisen. Oulunkoulukuntalaisena harkitsen haasteeseen tarttumista, kiitos siitä. Niin ja minulla on pinkit Reinot.

    VastaaPoista
  9. Sude: Mità oli elàmà ennen Ainoja???? En vain henno mennà niillà ulos. Sain jo tuon kielenkààntàjàhommelin kunyoon. Lahjatoiveistà puuttuu enàà kolme.

    Pikkusisko: Hieno homma, OulunKouluKunnan yksi neljàstà. Mietin ensin Reinoja, mutta sitten tuli niin mummomainen olo noista Ainoista!

    VastaaPoista
  10. Minàkin haluan Ainot! Ensi reissulla ostan, sanoi mies mità tahansa...
    Ihan blogi! Kiva kun kàvit minun blogissani niin minàkin osasin tànne :D
    Ryhdyn heti lukijaksi!

    VastaaPoista